Hyvää uutta vuotta 2009

Vuosi vanha vaipuu hautaan

iloineen ja murheineen.

Ihmissydän puhkee nöyrään kiitokseen.

Oi jos vuosi alkava oisi luojan siunaama.

Toivon koko ihmiskunnalle rauhallista ja elämänarvoista vuotta 2009!

Vuoden viimeisiä

Niinhän se joulu meni nenää niistäen ja kuumeessa pallellen.

Tein vähän jouluruokia ennen joulua, varsinaisesta ruokinnasta vastasi äitini ( ostoruokia, ite keitettiin perunat) myyjäisistä ostamani puolukkakakku osottautui herkuksi. Joulupöydässä tulin valitelleeksi hierimen puutetta, kun tein leipää niistä miehen voittamista sukukokousjauhoista. Ne ovat ruisjauhoja ja aion tehdä vielä oikeaa hapanleipää.

Äiti haki komerosta mummon vanhan hierimen ja antoi sen minulle. Ihanan silkkinen pinta. Vietin tapanin jälkeisen viikonlopun Varkaudessa, lauantaina katsastin paikalliset alet - ei mitään.

Eilen sitten palasin kotiin Kuopion kautta. Löysin lauantain hautajaisiin twinsetin ja hatun, sellaisen kaksikymmentäluvun mallisen, pienilierisen. Tuhlasin pois myös jo kesällä saadut lahjakortit. Kuopiossa tai oikeammin sikäläisissä kaupoissa on jotakin mikä vei ääneni, sama juttu oli aikaisemmin syksylläkin.

Kotona tiesin postilaatikon olevan halkeamaisillaan. Jos laatikon päälle sataa millikin lunta laatikko täyttyy mainoksista. Minulla on ei-mainoksia lappu laatikon kannessa, mutta ilmeisesti pitää tehdä myös toinen sisäkanteen ja vaikka laatikon laitaankin. Laatikossa oli vain viisi mullikkaa ja kaunis paketti. Lähettäjäksi paljastui Pirjo-Riitta ja paketissa oli ihanaa saippuaa: kookoksen, kahvin ja tyrnin aromeilla höystettyinä. Ihania, eihän noita voi käyttää. Kiitos Pirjo-Riitta tuhannesti!!!

Toivotan kaikille hyvää uutta vuotta ja intoa pakertaa kauniita käsin tehtyjä töitä olipa sitten kyse neuleista, saippuasta tai hierimistä.

Raskas viikko

Kuvatonta kertomaa...
Viikko ennen joulua on kiireisin ja raskain työssäni: on joulujuhla, jonka järjestelyt, ohjelmanharjoitukset ja esittäminen pitävät kiirettä yllä. On työnantajan järjestämä jouluruokailu, pitkä päivä joulua odottavien lasten kanssa (tänään olisi ollut tarjolla vielä extra tenavia, mutta sanoin EI ja sitten kaduin kieltoani, mutta en perunut päätöstäni). Viime perjantaina oli työpaikkani jouluruokailu: jaoin tunnin verran laatikoita, kinkkua, rosollia ym kaikki perinteiset jouluruuat: ruuanjakaminen on yksinkertainen työ tavallisena päivänä, mutta tuon ruokamäärän kanssa kun piti muistaa myös ruokavaliot... onneksi ruokaähky syödään vain kerran vuodessa työpaikalla.
Pari tuntia sitten sain suruviestin: etäisempi ystäväni on siirtynyt ajasta iäisyyteen vaikean sairauden murtamana. Käytän tässä sanoja, jotka tuntuisivat hyvin teennäisiltä toisaalla, mutta nyt ovat ainoa tapa kuvata tuon upean ihmisen taistelun päättymistä. Hän sai olla omassa kodissaan viimeiset päivänsä ja siellä myös nukkui pois.
Myös veljeni lapsuuden ystävä menehtyi pari viikkoa sitten pitkäaikaisen sairauden komplikaatioihin ja hänet on saatettu hautaan eilen.
Tähän viikkoon mahtuu tokimyös iso ihana ilonaihe: mies pääsi jatko-opiskelemaan, vaikka ei olekaan AMK, mutta taisivat valinnassa painaa myös nuo vuosien varrella hankitut lisäopinnot.

Käsitöistä ei ole kuvia, olen toki tehnyt joulukortteja ja löysin hyvän askartelutarvikkeiden verkkokaupankin: sinellin. Tein tilauksen maanantai-iltana ja eilen tilaus oli postilaatikossa.
Tavara oli juuri sitä mitä tilasinkin ja korkealaatuista. Minä lasken aina bussimatkat mukaan, jos lähtisin hakemaan vastaavaa tavaraa lähikaupungista, eikä olisi mitään varmuutta saanko haluamani vai ei oo/ eikä huomenna tule-palvelua.

Tänään satoi vettä ja räntää... ennen oli kovia pakkasia. Äiti sanoi järven olevan taas musta ... lähteekö ohut(2,5cm) jää pois niin kuin teki pari vuotta sitten.

Minulla alkoi loma, töihin sitten taas 5.1. ensi vuoden puolella.
Sunnuntaia on joulumyyjäiset, mistä ajattelin hakea sen perinteisen hedelmäkakun, itse ajattelin tehdä punakaalihauduketta ja jos leipoisi joululeipää.

Juolumeemi

Nappasin tämän Matleenalta


Pidätkö joulusta? Miksi?
Teen joulua elokuun alusta saakka töissä, en jaksa innostua siitä enää joulun aikaan kovinkaan paljon.

Miten tahtoisit viettää joulusi? Kenen kanssa? Missä?
Rauhassa, ilman hälinää. Miehen kanssa, vaikkapa mökillä kaksin.


Onko sinulla joulukalenteria? Minkälainen?
Ei ole.

Pelkäsitkö pienenä joulupukkia?
Ei kiltin tytön tarvinnut.


Mikä on ensimmäinen muistamasi joulu?
Olin puolitoistavuotias, muistan kun tätini leikki tip-tap, muistan tädin leningin värin: kaunis sininen ja liikkuvat sormet, sanottiin "Saara-täti".


Missä vietät joulusi tänä vuonna?
Lapsuuden kodissani.


Oletko ollut tuhma vai kiltti tänä vuonna?
Tietysti kiltti.


Mitä toivot eniten jouluksi?
Kun saisi levätä näistä työkiireistä.


Nimeä mieluisin jouluruokasi:Mikähän se olisi?
Sekahedelmäkiisseli ja rosolli.


Oletko kenties jo ostanut/saanut valmiiksi kaikki aikomasi lahjat?
Emme lahjo toisiamme.


Mikä on sinun kaunein joululaulusi?
Oi jouluyö ja Pieni rumpalipoika. Varpunen jouluaamuna, sitä EN siedä!!!


Paras jouluaiheinen leffa?
Tulitikkutyttö


Paras joulumuisto?
Kun veljeni sai lahjaksi kirveen ja nukkui se tyynyn alla jouluyön.


Mitä joulussa odotat eniten?
Herätä jouluaamuna mieheni vierestä.


Minkälainen joulukuusi teillä on?
Kaunis sinikuusi pihalla.

Osallistutko salaiseen pikkujoululahjojen vaihtoon koulussa tai työpaikalla?
Emme vaihda lahjoja työpaikalla.


Onko sinulla pikkujouluja tiedossa?
Pikkujoulut on pidetty, teatteria ja hyvää ruokaa.

Kuinka monta joulukorttia lähetät?

Tein kolmisenkymmentä, ennen tehtyjä oli jonkin verran ja vielä teen alle kymmenen korttia. Yhteensä noin viisikymmentä.

Joulutoiveesi?
Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto.



Meemi on tässä vapaana mukaan otettavaksi ja omaan blogiin liitettäväksi!

Haave - haaste - hömppä

Mou-mou haastoi kaikki tekemään otsikon mukaisen lahjalistan.Tässäpä minun toiveet:

Haave: lisää tilaa

Punainen tupa ja perunamaa.

Haaste: oma auto

Hömppä:

En saanut kuvaa tähän, mutta tuossapaon linkki hömppään.

Sisustus » Kodin tekstiilit ja sisustustarvikkeet » Valaisimet » Kristallikruunu CARMEN 6

Saa jatkaa eteenpäin kuka vaan haluaa.

Talon ja auton kuva ovat omiani.

Sevishän se tämäkin asia

Korjailin linkkejä, ei uutta juttua.

Joulutesti hesarin nettisivuilta

Joulu koskettaa sinua
Maa on niin kaunis... Oikea joulu alkaa joulurauhanjulistuksesta.
Nyt on aika rauhoittua ja muistaa mistä joulussa on oikeasti kyse.

Työ: Jouluna arkiset askareet saa jättää hetkeksi ja keskittyä todelliseen joulun sanomaan.

Raha: Kuluttaminen joululahjoihin on turhaa.
Lahjoittamalla rahaa hyväntekeväisyyteen voit ilahduttaa tuntemattomia.

Rakkaus: Joulun teema on lähimmäisenrakkaus.

Mitä pukki tuo sinulle: Samuli Edelmanin uuden Virsiä-levyn.

Kävin tänään Kuopiossa, haettiin tietokoneet (ostettiin molemmat, mies ja minä uudet kannettavat) sitten mentiin tänne ja vaatetettiin mies Turon vaatteilla. (olin Turolla ompelemassa kevättalven -86)
Sopivasti kaupasta lähtiessä tuli vastaan tämän liittymä ja käytiin katsomassa siltoja. Sitten kiireellä syömään, kun aikaa meni parkkipaikan etsintään ja kotia kohti. En käynyt Kuopiohallin joulumyyjäisissä,en keskustan kaupoissa enkä edes pahemmin vilkuillut sivuilleni torilla vaikka sen halki kuljin syömään ja pois.
Päivän väri oli harmaan erisävyt: tumminta oli sulavesi silloilta, muu maisema oli vaaleampaa.

Nyt suihkuun karistamaan kiilteet iholta, olen siis askarrellut... joulukortteja tietysti.

Nuori vai vanha itsenäisyys

Tämä vanha mänty kotimatkani varrelta sai pari viikkoa sitten sinisen valon. Eilen sitten nappasin tämän kuvan.

Perjantaina olin vielä äänetön. Kävin bussien vaihdon välillä Kuopiossa lankakaupassa hakemassa vetoketjun miehen takkiin ja samalla tarttui mukaan vähän neuloja ja yksi heräteostos, josta en kuitenkaan näytä kuvaa... odotetaan jospa valmistuisi. Kävin myös askartelukaupassa hakemassa tarveaineita joulukortteihin. Selvisin aika hyvin ilman sanoja, tervehdykset ja kiitokset viitoin.

Itsenäisyyspäivää vietettiin kotioloissa varsin arkisesti, mitä nyt illalla kilisteltiin konjakilla.

Minun huvini(?) linnan juhlissa on katsoa puvuista hihan istuvuutta. Nyt illan emännän puvun kaavoitus oli onnistunut, hihat oli kohdallaan eikä ylimääräisiä ryppyjä ollut.

Monen miehen kohdalla oli frakki jäänyt aivan liian pieneksi. Jos tuota miesten juhlapukua ei tarvitse kovin usein olisi vuokrapuku paljon parempi kuin kinkkana oma.

Yöt kulutin Finlandia-voittajan parissa. Puhdistus on hyvä kirja, palkintonsa ansainnut. Erityisesti minua ilahduttaa palkinnon meneminen nuorelle naiskirjailijalle. Ajattelin lukiessani että tämä voisi olla myös Suomen historiaa, jos viimeiset sotamme olisivat menneet toisin. Itsenäisyytemme olisi nyt Balttian maiden kanssa saman ikäistä, olisimme kokeneet saman pelon, sorron, kiusan ja köyhyyden. Suosittelen kirjaa kaikille, kannattaa lukea, ei kuitenkaan iltalukemiseksi, jos luettu tulee helposti uniin.

Nyt painun tekemään joulukortteja...

Hiljaa kutoen...

Pääsin härpäkettä kutoessa herkun (lue: silkkisekoitteen) makuun, joten tietysti halusin lisää. Tämä ohut lanka tuntui parhaiten luontuvan käsineiksi äidilleni. Jos eivät valmistu jouluksi, seuraava määräpäivä voisi olla maaliskuun puoliväli ja äidin kasikymppiset. Teen pelkkää oikeaa, kun tuota luonnnon valoa on rajallisesti tarjolla ja tekovalkealla on vähän vaikeampaa nähdä tarkasti.
Hyvähän tässä on kutoa kun saa olla ihan hiljaa, minulta meni ääni tiistaina, ei kurkkukipua tai edes punoitusta kurkussa vähän lämpöä ja vain pieni pihinä. Menen kohta lääkäriin hakemaan saikkua, puhetyöläinen kun olen. Taidan samalla testata palveluiden pelaamista viittomakielellä. ... en vaineskaan, tuntevat minut teekoolla liian hyvin, kun kuuluun joukkoon.
Eräänä hurjana hetkenä ajattelin lajitella lankani omiin ryhmiinsä: ohuet sukkalangat, puuvillat, pois joutavat, jne. En kuitenkaan ole vielä tähän sortunut.

Härpäke

Kehnot kuvat.
Härpäke eli leuanlämmitin on valmis. Kevättalvella 1966 oli kovia yli 30 asteen pakkasia ja silloin paleltui ekaluokkalaisen leuanalus. Sen jälkeen on syksyinen pohjatuuli saanut ihon aristamaan .
Pidän aina takin kaulukset korkealla ja minulla voi olla kaksikin kaulahuivia kaulassa (toinen takin alla ja toinen pitämässä takin kauluksia pystyssä.
Tampereen messuilla annettiin lehtitilauksen kylkiäisenä yksi kerä Teeteen Primaveraa.
Yhdestä kerästä nyt ei paljoa tee, mutta ajattelin sen kuitenkin riittävän kaulanlämmittimeen. Olin joskus katsellut Knittystä Tudoraa ja nyt tartuinkin tuohon malliin. Neuloin ihan ohjeen mukaisesti ja eilen illalla sain työn pois puikoilta, enkä ollut tyytyväinen: liian lyhyt, muistutti hirttoköyttä ja napituslista ei ollut yhtään mieleinen. Päätin, että jotakin on tehtävä, mutta mitä... asia jäi hautumaan yöksi ja viiden maissa heräsin ja ajatus oli kirkastunut, purin napituslistan pois, loin yhden mallikerran 12s ja napituslistaa varten 6s. Kiinnitin uuden neuleen ennen tehtyyn neuloessa ja kun työ valmistui olin tyytyväinen. Sovittelin tuossa kuvia ottaessa ja voi olla että tätä voi pitää, ei kutittanut ihan hirveästi. Napit menee vaihtoon, tähän hätään ei ollut sopivampia nappipurkissani.

Tekniset tiedot: Teetee Primavera väri 586
50g, 75% merinovilla 25% silkki, kerä n. 115m, sopivan tiheyden sain 3½ puikolla.
Lankaa meni 35g.

Nyt lähden testaamaan toimivuutta kauppareissulle, olen siis taas saikulla ja syykin on vanha tuttu riesani: astma.

Jälkikirjoitus: lämmin, takin alla mukava, eikä pahemmin kutittanut (minulla on villa-allergia)

taidan tilata lisää tätä lankaa.

Adventtisunnuntai

Aamupäivä meni kuunnellessa televisiosta Porvoon kirkon uudelleen käyttöönottoa ja adventtijumalanpalvelusta. Omassakin kirkossa olisi ollut juhla, seurakunnan 150-vuotisjuhla, mutta oli taas niitä aamuja ettei ajatus lähtemisestä kiehtonut. Sillä kävin klo 02:20 toivottamassa naapurissa hyvää yötä ja toivomassa hiljaisuutta. Lähdin sitten iltapäivällä tuohon ihan nurkantaakse katsomaan tätä, olin ainoa näyttelyvieras, mutta myöhemmin tuli pari naista jälkeeni. Liityin museon ystäviin 10 eurolla (lippu maksoi 4 euroa, maksoin siis lisää 6 euroa). Saan nyt käydä museossa niin usein kuin haluan ja saan kutsun aina näyttelyiden avajaisiin. Erityisen vaikutuksen minuun tekivät 1500-luvun maalaukset, vaikka tekijännimet ovat vuosien saatossa unohtuneet käden jälki elää ja aivan erityisesti puhutteli eräs Neitsyt Marian kuva, jossa hänet oli kuvattu keski-ikäiseksi naiseksi. Vahva elämänkokemus on luettavissa kasvoilta.

Taidemuseolta marssin viereiseen sekatavarakauppaan. Huomasin muutama aamu sitten, ettei minulla ole vaalean sinistä pitkähihaista T-paitaa. Tänään sitten ajatus oli jalostunut mustaksi ja niinpä ostin kaksi mustaa paitaa ja heijastimen.

Kävin vielä läheisessä ruokakaupassa, aioin ostaa punaisia lyhtykynttilöitä, niin oli ollut monen muunkin ostoslistalla ja hylly oli tyhjä. Ostin sitten valkoisia kynttilöitä ja yhden venetsiakynttilän, joka nyt palaa parvekkeella. Poltan sisällä hyvin vähän kynttilöitä, mutta parvekelyhdyssä palaa koko joulun ajan kynttilä aina kun olen kotona.

Kotiin palattuani soitin miehelle ja kuulin heidän palanneen onnellisesti omasta kaveriporukan pikkujoulustaan. Mukavaa oli ollut, ja uusia reissuja suunniteltu. Olen joskus pyytänyt miehiä pistämään pystyyn myös "emäntäkerhon", mutta eipä tuosta ole mitään kuulunut.

Huomenna on hieman kiirepäivä. Töiden jälkeen on jouduttava ammattiosaston jouluruokailuun. Tapana on, että pyöreitä vuosia täyttäneet jäsenet kutsutaan ruokailuun ja kai siellä saa kukkasenkin. Ruokailu on täällä. Kokemuksesta voin kertoa, että opistolla on hyvää ruokaa ja runsaasti.
Nyt pitää silittää vähän vaatetta huomisillaksi.

Käsityöt on tapa osoittaa muille ihmisille, että olen olemassa, osaan ja näyn.

Tämänpäiväinen Sunnuntaisuomalainen kertoo kokonaisen aukeaman verran käsityöstä elämäntapana ja yrittämisenä. Mukana myös juttu Anu Harkista ja hänen huomenna alkavasta työstään Suuren Käsityön päätoimittajana.

Käsityöt eivät ole enää välttämätön paha, pakko saada lämmintä puettavaa, vaan luovuuden ja osaamisen toteuttamista. Käsitöitä tekemällä rentoudutaan, puretaan työn aiheuttamaa stressiä ja kehitetään luovaa ajattelua.

Käsityöt on mahdollisuus elää toimetonta "olen" aikaa esim. junamatkaa, toimeliaaksi "minä teen"-ajaksi. Käsityöt on keino ilmaista huolenpitoa käytännössä ja konkretisoida rakkautta.

Käsityössä valmistuu tuote, valmis käsityö. Se ei ole siis vain aineetonta ajattelua.

Verraton on myös käden muisti, pää on "tyhjä", sanoja ei ole, mutta käsi tekee. Vaikeakin ja isokokoinen malli esim. pitsiliina voi olla muistissa mistä se tulee esiin kun työ aloitetaan, mutta sitä ei voi purkaa kertomalla. Dementoituvat vanhuksethan osaavat vielä neuloa, vaikka eivät tunne enää omia lapsiaan, käsi muistaa. Voi olla, että sukan kantapää ei ole ihan oikean kokoinen, mutta siinä on kaikki elementit, mitkä siinä pitääkin olla.

Otsikko on lainaus käsityönprofessori Pirkko Anttilalta.

Vuodet vierii

olen tehnyt tämän parikin kertaa s-postissa kiertävänä, mutta tehdäänpäs taas nyt tähän...

Kymmenen vuotta sitten, eli vuonna 1998...
1. Oli sateinen kesä, harrastimme kotimaan matkailua kesällä.
2. Täytin neljäkymmentä vuotta.
3. Maksoin marraskuun lopussa viimeisen erän asuntolainaa. Sen jälkeen ei ole ollut velkaa.

Viisi vuotta sitten, eli vuonna 2003...
1. Hoidin töissä kahden tehtävät. Raskasta!
2. Vietimme Espanjassa ihanaa lomaa.
3. Elämä oli tasaista arkea.

Kolme vuotta sitten, eli vuonna 2005...
1. Tutustuin blogeihin ja aloitin nettineulonnan.
2. Kävin hammaslääkärissä viikottain, minulle tehtiin iso silta aiempien hoitovirheiden takia.
3. Lomailimme Virossa.

Vuosi sitten, eli vuonna 2007...
1. Opiskelin koko vuoden työn ohella.
2. Aloitin pitkän tauon jälkeen taas autoilun.
3. Sain työhöni uuden, haasteellisen mutta mukavan elementin lisää.

Tänä vuonna tähän mennessä...
1. Ihana loma Pariisissa.
2. Täytin 50 vuotta.
3. Olen opiskellut työn ohessa koko syksyn.

Eilen...
1. Tein opiskelutehtäviä.
2. Hoidin järjestöasioita.
3. Väsyin töissä mielettömästi ( astma taas menossa huonompaan).

Tänään...
1. Siivosin parvekkeen, lobeliat ovat kukkineet tänne saakka.
2. Tein opiskelutehtäviä.
3. Tein mausteetonta liha-riisiruokaa.

Huomenna...
1.Käyn taidenäyttelyssä.
2.Pesen pyykkiä.
3. Neulon.

Ensivuonna...
1. En opiskele... niin mukavaa kuin se on nämä vuodet ollutkin, on se sitonut minut miltei joka illaksi tähän koneelle ja vienyt voimatkin usein.
2. Haluan matkustaa jonnekin, en tiedä minne...
3. Haluan päästä eroon jatkuvista poskiontelotulehduksista.

...ei riemusta runoa, ilmi anneta ilosta *)

Minulla on taas vilukausi menossa. Käänsin keskuslämmityspatterin säätöä isommalle, jalassa on vanhat villasukat ja niskassa fleesetakki, kahvi lämmittää. Huomiseen kokoukseen pitää varustaa myös villasukat mukaan papereiden (sihteeripä siis) lisäksi.

Kävin tänään valitsemassa sangat uusiin käsityölaseihini. Jokohan lupailisin loppuviikosta kuvaa.
Otsikosta... ystäväni on terminaalivaiheessa... odotetaan...
tuhat kysymystä kaihertaa mieltä.

Huomenna otan haen potkurini esille ja potkittelen töihin. Toivottavasti ehdin ajella enemmän kuin viime talvena.

*) sukuni esi-äiti Anna-Reetta Korhonen oli lahjakas rahvaan runoilija, sanat ovat hänen runostaan.

Joskus jotain valmistakin

Baskerin neulominen päättyi puolitoista viikkoa sitten.

Sauman ompelin tänä aamuna.

Aikaa ompeluun meni viisi minuuttia.

Kova on aikapula.

Tänään baskeri oli myös käytössä.

On lämmin.

Pidän tästä baskerista.

Lankoja oli kaksi, tummanharmaa silkkilanka ja Schachenmayr Arabella.

Neuloin sattumanvaraisesti oikeita ja nurjia silmukoita. Lisäkset ja kavennukset tein muutaman kerroksen välein

Arabella-lanka oli yhdistelmä erilaisia lankoja. Siinä oli hapsulankaa, nauhalankaa, paljetteja ja solmittuja hapsuja.

Mittoja otin ostetusta huopabaskerista. Nämä ovat samankokoisia.

Tämä baskeri on päässä ihan erilainen kuin huopabaskeria.

Tämän postauksen yritin kirjoittaa selkokielellä. Helpompaa olisi ollut jaaritella asiasta.

Harmaa sunnuntai

Tarkoitus oli tehdä tänä viikonloppuna opiskelutehtäviä oikein urakalla, mutta eilispäivänä olo oli aikalailla väsähtänyt ja alakerran naapuri piti useiden tuntien huuto- ja nujakointisession, jonka takia piti pitää telkkaria vähän liian kovalla, että edes jotenkuten pysyi ajatukset kasassa. Luin kyllä, mutta vastausten tekeminen ei onnistunut. Vaikka meteli vaikeni klo 22, jolloin hiljaisuus talossa alkaa aion silti ottaa huomenna yhteyttä vuokranantajaan.

Tänään on ollut perinteinen kodinhoitopäivä. Ruuanlaittoa, pyykkäystä ja siivousta.

Minun viikonloppuni, jos saan olla "villinä ja vapaana" on sapattilauantai ja siivoussunnuntai.

Primavera tahtoi puikolle ja sinne myös pääsi. Katsotaan myöhemmin mitä siitä tulee. Pieni korjausompelu pitäisi vielä tehdä ensi viikonlopun pikkujoulua varten. Menen lauantai-iltana katsomaan tätä.

Vähän etelämpänä on viime yönä satanut lunta, meidän kylällä oli vain parin minuutin kuuro puolenpäivän aikaan, ei tullut maa valkoiseksi. Tuuli oli kylmä, talvinen, kun illan hämärtyessä kävin lenkillä.

Tässäpä sen messuilta ostamani heijastimen esikuva. Paikan päällä voi yrittää ymmärtää ajan pituutta, kuvat on tehty n. 2500 - 3000 v. eaa.

Astuvansalmen naissoturia ei ollut heijastimena, sen olisin halunnut, muutamassa Anu Pylsyn t-paidassa kuva on, ja onhan se minun vuosien takaisessa pellavakassissa.

Nämä kuvat ovat merkinneet paljon oman aikakautensa ihmisille, ei ne ole olleet graffitteja, satunnaisesti sinne tänne sudittuja vaan pyhiä kuvia.

Säilyykö meidän ajaltamme tuhansien vuosien päähän mitään näin mahtavaa.

Olinhan siellä minäkin

... Tampereella, perjantaina. Paikalla klo 12.30 - 17.40. Aika hyvin siis. Vähemmän väkeä kuin vuosi sitten, lamako.
Tässäpä ostoksiani:

Kirjontapakkaus Käsityön ystäviltä, houkuttelee aloittamaan. Kerä teeteen primaveraa, tuli Modan tilauksen kylkiäisenä. Tulihan sitä siinä kaupassa muutakin, mutta tämäkin houkuttelee aloittamaan.
Anu Pylsyn heijastin, Astuvansalmen hirvi. Ilmainen Pellervo ja kudontaohje jostakin.

Tinttamarellin kassissa salaista. Liisa Sauson käsineet, ne silkkivuoriset.

Vihreän vyyhdin sukkalankaa ja samasta kaupasta Ruusupuiset sukkapuikot ja surinakoukku, sen ostin kun on niin kaunis.

Wax Artin kynttilöitä Rautalammilta, lahjoiksi ja viemisiksi.

Työpaikalleni ostin Toikalta kaiteen n:o 50 pituus 100cm poppanan kutomiseen.
Päivä oli pitkä. Heräsin klo 5.20 ja linja-automme läksi klo 6.45, pitihän minun olla paikalla vähän aikaisemmin eli 6.30 koska olin "matkanjohtaja".
Alkumatkasta oli vähän sekoilua toisen kansalaisopiston lähtijäluettelossa, mutta kaikille oli istumapaikka ja perille osattiin ihan ilman harhailua. Matkaan meni 5 tuntia suuntaansa, mihin mahtui ½ tunnin kahvitauko Vihtavuoressa. Laitoin tukisukat jalkaani, kun muistin sen ensimmäisen matkan messuille. Silloin kierrettiin paljon pitempi matka, ja vieressäni maitokaupungin emännät siemensivät lehmiään ja tekivät alkionsiirtoja navetoissaan. Istuin hankalasti seinänvieressä enkä voinut liikutella jalkojani, joten nilkoissa ei kiertänyt veri. Olin kuin halkotolpilla, kun pääsin autosta ulos.
Reppua en suosittele messuille mukaan, kantakaa tavaranne kasseissa, sillä olin lähellä saada useammastakin repusta nenääni, turha lisä tungoksessa. Kassit heiluvat "jalkatilassa".
Ruokailutauolla sain kaksi kielituokoita, ensin ruotsia, jota osaan paremmin ja sitten viittomakieltä. Sen seuraaminen nopeasti viitottuna ja viittomakielen sanajärjestyksessä olikin vaativampi juttu, mutta pääpiirteissään tiedän mitä vieressäni juteltiin.
Tapasin muutaman tutun, en kuitenkaan bloggaajia kuin hänet, joka oli samalla matkalla.
Ennen kotiinlähtöä Tampereelta Pirkkahallinhallin pihalta ulkoa aitosavolainen äitini osti kalakukon (tosin Kerimäellä leivotun).
Matkalla kuuntelin iloista puheensorinaa ja naurua, kun 49 naista nautti matkastaan.
Kotona olin vartin yli yksitoista yöllä. Laskin kassan, olinhan rahastanut sekä matkan, että lippujen hinnan - rahat täsmäsivät.
Paluumatkalla sovimme jo, että perjantaina 13.11.2009 messuilemme seuraavan kerran.
En ymmärrä taaskaan näitä julkaisutoimintoja, muokkasin julkaistua tekstiä, mutta uudelleen julkaisu ei taaskaan onnistu. PÖH!

Leikin loppu

Nyt on mistä valita

Nimittäin neulepintoja. Sny muisti minua tällä kertaa 365 mallin verran. Paketissa oli myös puikkonalleja isompiin puikkoihin, kaksi kerää rellanan puuvillaa, pehmoista kuin vauvan poski, Lidlin sukkalankaa kaksi kerää ja kaunis kortti.

Yritin pariinkin kertaan arvailla ystäväni henkilöyttä, mutta enpä osunut Hokkapokka-blogia pitävään Anniin. Heti alusta oli paketeissa erään itäsuomalaisen kunnan postileima, mutta enpä löytänyt mitään paikkakuntaan viittaavaa blogia selaamalla.

Olen tällä kertaa saanut uusia lankatuttavuuksia, joista ensimmäisen paketin hamppulanka on aivan erityistä. Pidän myös näistä muista uusista tuttavuuksista. Pakettien sisällöt ovat olleet joka kerta mahtavia.

Tässä kaikki aiemmat paketit. (Esikatselussa näkyvät ihan miten sattuu, tiedä sitten julkaistussa.

Kiitos Anni, olit aivan mahtava ystävä. Tulen vierailemaan silloin tällöin blogissasi, minä kun olen kiinnostunut itäsuomalaisista blogeista.

Kevään kierrokseen en osallistu, koetan ensin saada kudottua näitä lankoja.

Perjantaina olen sitten Tampereella, tuntomerkkejä en osaa antaa, vaikka mielelläni tapaisinkin jonkun bloggaajan.

Kirjainleikki

Pyysin Esikolta kirjaimen ja sain N.

Vaikea kirjain keksinköhän minä kymmentä minulle merkityksellistä sanaa tähän. Kokeillaanpas miten käy.

Naantalin nunnat, toivat neulomistaidon Suomeen.

Nalkutus, pahin tapani, sorrun joskus vaikka en halua.

Naiseus, iso osa identiteettiäni.

Nauru, terapiasta se parhaimillaan käy, elämän herkkua.

Nenä, tukossa, karstainen, hankala, vaatii paljon hoitoa.

Nimi, pidän omastani, en aio vaihtaa. Tänä vuonna vain seitsemän tyttöä on saanut saman nimen.

Niska, kovilla käsitöitä tehdessä, tarvitsee rentoutusta usein.

Nukkuminen, nukun kun nukuttaa, onnistuu linja-autossa erittäin hyvin.

Nuoleskelu, hitto että minä inhoan!

Nyt, paras hetki elää, ei jätetä mitään sitkun varaan.

Jos haluat itsellesi kirjaimen, laita kommentti. Lähetän sinulle omasi.

Pitäisi hakea kuivat pyykit kuivaushuoneesta, mutta nyt sataa niin kovasti, että parempi pitää pyykit kuivina siellä ja minut kuivana täällä. On tämä marraskuuta. Sateen ropina ikkunaludalla alkaa nukuttaa, siispä Hyvää Yötä!

Piti tulla vielä kerran muokkaamaan rivinvälejä, kun niitä oli aivan liikaa.

Lauantaina sattuu ja tapahtuu

... jotakin pientä ja aikalailla tavanomaista.

Päivä alkoi hyvin rauhallisesti. Kahvia, voileipää ja orientoitumista opiskeluun ja niinhän se olisi jatkunutkin, mutta. Sitten soi ovikello, en odottanut ketään ja kesti hiukan aikaa, että olin ovenavaamisvaatteissa. Ovella oli erään uskontosuunnan edustaja tyrkyttämässä lehtiä ja mukana oli pieni tyttö. Tämä porukka osaa tulla aina huonolla hetkellä, lisäksi minua ärsyttää tuo lasten mukana pitäminen. Osasin hillitä itseni ja suljin oven, sillähän tuosta pääsin. Tunnin päästä ovella oli lukiolainen kalenterikaupalla, hän käyttäytyi hienosti.

Kävin ruokaostoksilla ja ostin siivouspalkkioksi itselleni viinerin. Sitten kävelin toiseen ns. sekatavarakauppaan ja ajattelin ostaa itselleni syklaamin. Syklaamia ei ollut, mutta ostin amarylliksen sipulin.Samalla kertaa katsoin onko ystäväni tarvitsemaa sukkalankaa.

Siivouksen välttely milloin minkäkin tekosyyn nojalla on eräs parhaita taitojani. Tänään löysin pari kivaa käsityöblogia, joita oli luettava heti.

Nämä sukat menivät työkaverin vauvalle. Lankana se Novitan murheellinen merinowool. Sain lopulta tehtyä toisen sukan yhdestä langasta ja toiseen tuli kaksi jatkamiskohtaa. Malli on taas sieltä Omasta Piästä-ohjekirjasta.

Olen lopettanut novitalankojen hankinnan itselleni, koetan saada kaikki vanhat varastotkin pois.

Nyt paleltaa niin paljon, että paras mennä peiton alle lämmittelemään ( ei tarvitse siivota).

Ei nörtti eikä nero, mutta neuloja

Sainpas lisättyä laskurin tuonne laitaan ja se jopa jatkaa tuon vanhan blogin lukemista. Säädin myös värejä.

Puikkoihin, koukkuihin en ole ehtinyt tarttua, opiskelutehtäviä (sosiaali/terveysalan AMK-opiskelijan työpaikkaohjaaminen), joita on rästissä useampia, kun oppilaitoksen tiedostot eivät avautuneet kuin kuun vaihtuessa, mutta nyt nukkumaan. Huomenna on herätys klo 5.30.

Hyvää yötä!

Ei tässä haloweeniä ole tarvittu

Miltä se pelko tuntuu.
Olen tehnyt tuttavuutta pelon kanssa viime päivinä useamman kerran. Alkuviikosta oli tilanne, joka muutti työkuvioitani sen iltapäivän osalta ja sai pelon tuntumaan kovana kylmänä, joka kulki ylös ja alas varpaista päälakeen. Perjantaina pelkäsin samaa juttua samoin tuntein. En pelännyt omaa vaarassa olemistani, itsestäni minulla ei ollut huolta - huoli oli toisista ihmisistä. Tänäänkin vaara oli varsin lähellä ja olisi pahimmillaan voinut johtaa paljoon pahaan. En kerro näistä tapahtumista tarkemmin, koska en halua, että täältä löytyy yksityiskohtaista juttua kummastakaan asiasta. Riittävästi tietoa näistä tapahtumista löytyy eri lehtien nettisivuilta.
Pelko tuntuu vaikka vaara on ohi - toivottavasti lopullisesti.

Eilinen pieni hetki mökillä tuntui hyvältä. Satoi räntää, järvi oli tyhjä, halkojen pieniminen liiterissä niin tuttua ja turvallista työtä mitä ei täällä keskuslämmityskodissa tehdä. Sielu lepäsi.

Baskerista tuli susj - PURKUUN, siinä hommassa sitä saa toteuttaa itseään kun ottaa puikon pois ja vetää langasta. Baskeri oli liian iso ja painava, valui niskaan. Pitänee pienentää rutkasti... Kuvaa moisesta mörvelöstä ei ole.

Nyt on käytävä reippaasti opiskelutehtävien kimppuun, niitä on PALJON.
Hyvää turvallista ja rauhallista viikkoa meille kaikille.

Sunnuntai-illan kuulumisia

Päivä meni kellonsiirron, ruuanlaiton suunnittelun ja jalkapallon (oho!) katselussa ja kudoinhan minä hieman. Baskerinalku on nyt tämännäköinen.

Kudon ilman ohjetta, lasken silmukoita, että tulee tarpeeksi lisäyssilmukoita. Yritin ensin kaksinkertaisella langalla, mutta tulos olisi ollut superpakkasia varten, eikä näihin päiviin. Vaihdoin sitten puikot ohuempiin, langan yksinkertaiseksi. Kudon molempia lankoja vuorotellen nurjia ja oikeita silmukoita vaihdellen. Lopputulos on enempi täysi ympyrä kuin tuossa näkyy, en kuitenkaan halua täyttä lautasta vaan vähän suppeamman, eli pyöreämmän päälaen.

Illan parasta antia oli kuitenkin tämä. Nuorten omin voimin toteuttama musikaali. Kirkko oli melkolailla täynnä.

Ja ihanaa oli huomata myös parantunut kuntoni, pystyn kävelemään paljon nopeammin kuin viime kuun lopussa eikä välillä tarvitse pysähtyä ottamaan astmalääkettä eikä hiljentää vauhtia ennestäänkin hiljaisesta vauhdista. Kumpa astma nyt pysyisi kurissa edes jonkin aikaa.

Nyt kudin käteen ja seuraamaan vaalituloksia, oma ehdokkaani meni valtuustoon ja onneksi myös kakkossijalla ollut meni läpi, vaikka en molempia voinutkaan äänestää.

Lankaa lauantaisin

Viikko sitten kävin emäpitäjässä eli synnyinseudullani ja ostin viisi kerää sirdar reflection lankaa täältä. Tarkoitus on tehdä jotakin olkapäille, liikkeessä oli kiva pieni pontso, jonka tapaiseen langat on suunniteltu.

Tämänpäiväinen kaunis aurinkoinen sää houkutteli käymään naapurikaupungissa Iisalmessa, jossa olen käynyt viimeksi pari kuukautta sitten. Etten olisi ollut liikkeellä "iliman aekojaa" niin kävinpä lankakaupassa. Minulla on muutaman vuoden vanhaa harmaata silkkilankaa, joka tahtoo baskeriksi, mutta haluan siihen vähän särmää, ihan sileä perusbaskeri ei kiinnosta. Lankakaupassa oli tarjolla kaunista raudanharmaata schachenmayr nomottan arabellaa, jossa on hapsua, nauhaa, paljettia ohutta ja paksumpaa kohtaa eli kaikkea sitä mitä efektilngassa voi olla. Tässä langassa oli vielä hinta kohdallaan vain 5,3€/100g kun puolta kevyemmät kerät olivat miltei samanhintaisia.Kuvassa on turhaa keltaisuutta, mitä langassa ei ole kuitenkaan. Kuvat otin päivänvalon aikaan, mikä on kohta harvinaisuutta minulle. Tarkoitus oli ostaa myös kirkasvalolamppu pimeyttä torjumaan, mutta sitä ei löytynyt. Pitää vielä kysyä paikallisesta sähköliikkeestä, mutta jos hinta on paljon kallimpi kuin täällä niin sitten tilataan.
Nyt keitetään iltakahvit ja puikolle otetaan kipuavun silkkivilla, äidin artroosi on taas tosi pahana ja kaikki hoito on tarpeen.

Paketti ja plakaatti

Eilispäivä, torstai, oli yllätysten päivä.
Snyni, tuo yllätysten mestari, sai minut mykistymään. Tuli paketti - ihan vaatimaton ruskea pahvipaketti, joka piti tiukasti salaisuutta sisällään. Sen vajaan parikymmenminuuttisen aikana, mikä jäi töistä paluun ja illan kokouksen väliin, minun olisi pitänyt tulostaa esityslista, talousarvio ja toimintasuunnitelma mutta minä seisoin suu auki tuon paketin äärellä, sen sisältö oli mahtava:

Kolme kerää ihanaa mohairlankaa: Gedifra easy soft: 48% mohair, 42% polyamidi ja 10% kasmiria. Väri on vahva pinkki ( kunnon käsitystä saati kuvaa minulla ei vielä ole pimeyden takia) ja lanka tuntuu nimensä veroiselta tosi pehmeältä. Sny ehdottaa huivia, malli tuli heti kun kosketin lankaa: feather and fun, suosikki pitsini mohairlangalle.

Mutta eihän se tähän jäänyt, vaikka jo tässä olisi ollut yllin kyllin, siellä paketissa oli vielä Lace and eyelet stitches 250 to knit by Erika Knight, siis 250 erilaista pitsi ja reikäkuviomallia. Yksi on jo tahtomassa sukanvarteen.
Suuret kiitokset ystäväni!
Kuvia tulee kun valkeus voittaa pimeyden.
Nyt kun tilanne on tämä minä toivon kudonta-aikaa ei minuutteja, eikä tunteja vaan useampia vuosia.

Mutta eihän se yllätysten saanti tähän jäänyt:
Pico y arte tuli eilen Amalialta

Maininnan eteenpäin jakamisen sääntöjä ovat:

1) Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.

2) Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.

3) Palkinnonsaaja panee palkinnon logon blogiinsa.

4) Logo tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.

5) Palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan. Kansainvälisen, Uruguaysta alkunsa saaneen palkinnon alkuperäiset säännöt ovat tässä.

Ja eteenpäin tämä lähtee:

1. Ixulle

2.Letulle

3.Kristiinalle

4. Pirjo-Riitalle

5.Eilalle

Useampikin olisi voinut tämän saada, mutta noudatetaampa sääntöjä.

Kuntotesti

Ihan uteliaisuudesta piti suorittaa. Olisipa fyysinen kunto samaa tasoa.

Kuntotestin tulokset
Onneksi olkoon. Olette nyt suorittanut Kulttuurikuntotestin. Seuraavassa todetaan teidän tuloksenne.

Nimi:
Kulttuurikuntopotilas
Ikä:
40-59 vuotta
Kulttuurikuntopisteesi:
8.71
Olette huippukunnossa.
Kulttuurikuntonne on optimitasolla. Teille suositellaan kulttuurin harjoittamista nykyisellä tasolla jatkossakin.
Kulttuurikuntopotentiaali:
Vastauksienne perusteella laskettu Kulttuurikuntopotentiaalinne on huomattava. Toisin sanoen, ylikunnon vaara tulee ottaa huomioon jo ensimmäisiä kunnonparannustoimenpiteitä tehdessänne.
Muihin testin tehneisiin verrattuna kulttuurikuntonne on:
Muihin testin tehneisiin verrattuna teidän kulttuurikuntonne on parempi.
Teidän kaltaisiinne ihmisiin verrattuna kulttuurikuntonne on:
Teidän kulttuurikuntonne on täsmälleen sama kuin testiin vastanneilla keskimäärin.
Hyvän elämän kannalta tavoittelemisen arvoinen kulttuurikunto:
Tämänhetkinen kulttuurikuntonne mahdollistaa teille hyvän elämän. Teidän on kuitenkin syytä muistaa, että kaikki kulttuurin hyvät vaikutukset eivät varastoidu, vaan teidän hyvinvointinne jatkossa riippuu suuressa määrin siitä, miten kykenette pitämään suhteenne kulttuuriin ennallaan. Tämä ei toki tarkoita, etteikö vaihtelu voisi tehdä teillekin hyvää.
Teidän elämäntilanteenne:
Teidään elämänvaihettanne leimaa mahdollinen kypsyminen ihmisenä, johon liittyy myös kypsyminen yhdessä kumppaninne kanssa. Koska teillä ei ole jatkuvaa vastuuta lasten kasvattamisesta, mahdollisuutenne harrastaa kulttuuria ovat hyvät. Mikäli asemanne työelämässä on jossakin määrin selkeytynyt teille saattaa olla mahdollista vapauttaa entistä jonkin verran enemmän voimavaroja kulttuurin alueelle. Parisuhteessa elävänä joudutte kuitenkin huomioimaan kumppaninne ja mahdollisuutenne harrastaa kulttuuria saattavat jossakin määrin riippua kumppaninne suhtautumisesta aihepiiriin.
Teidän Lähipiirinne:
Olette sikäli onnellisessa asemassa, että lähipiirinne harrastaa kulttuuria jotakuinkin samalla tavalla kuin te itse. Voitte tällä tavoin katsoa kuuluvanne jonkinlaiseen kulttuuriyhteisöön, jossa voidaan myös käydä mielekästä keskustelua kulttuurin sisällöistä. Teidän kannattaa suhtautua lähimpiin ihmissuhteisiinne myös arvokkaana kulttuurivoimavarana.
Kulttuurin harrastamisen mahdollisuuksia ovat paikkakunnallanne:
Asuinpaikassanne on jonkin verran kulttuuripalveluita. Halutessanne voisitte ehkä aktiivisesti osallistua niiden kehittämiseen tai kenties tuoda kotiseudullenne jonkinlaista uutta kulttuuritoimintaa. Pienistä asioista on monesti kulttuurin alalla kasvanut suuria, eikä teilläkään ole mitään syytä epäillä, etteikö se olisi mahdollista myös teidän kohdallanne.
Vahvuuksianne käyttämällä kenties keksitte keinon lisätä kulttuurin osuutta elämässänne:
Mikäli haluatte parantaa kulttuurikuntoanne, kehotamme teitä pohtimaan yksilöllisiä vahvuuksianne ja sitä, mikä juuri teille on ominaista. Juuri näitä käyttämällä voitte ryhtyä lisäämään kulttuurin osuutta elämässänne. Miten käytännössä sen teette, edellyttänee omaa pohdintaanne. Erityisesti omia vahvuuksianne käyttämällä saatatte kuitenkin löytää entistä elävämmän ja palkitsevamman suhteen kulttuuriin.
Harrastatte kulttuuria 10 tavalla:
Kirjallisuus, musiikki, kuvataide, tanssi, teatteri, elokuvat, sarjakuvat, muoti, arkkitehtuuri ja/tai muotoilu ja radion tai television kulttuuriohjelmat, kuunnelmat, dokumentit ovat kulttuuriharrastuksianne ja vietätte aikaa niiden parissa varsin paljon.
Sosiaaliselta kannalta kulttuuriharrastuksenne on:
Kulttuurin harrastamiseen liittyvät ihmiskontaktit ovat teillä merkittäviä. Kontaktien kautta teillä on ehkä myös mahdollista jollakin tapaa kehittyä suhteessanne harrastukseenne.
Persoonallisuuspiirteittenne pohjalta ehdotamme teille tutustumista esimerkiksi:
Olette pikemmin maanviljelijä, virkamies, opettaja, yrittäjä tai kotiäiti kuin boheemi taiteilija. Pidätte ehkä historiaan liittyvistä teoksista, vieraista paikoista kertovista elokuvista tai tunnettujen poliitikkojen elämäkerroista. Kärsivällisyytenne on hyvä, ja siksi saatatte haluta istua kolmen tunnin mittaisen teatteriesityksen alusta loppuun - ainakin, jos se perustuu klassikkotekstiin - vaikkei se olisikaan teistä kiinnostava. Te jos joku, olette ihminen, joka kykenee halutessaan lukemaan koko Kalle Päätalon tuotannon tai Grimbergin Kansojen historian.
Toisaalta elämäntilanteessanne saattaisitte olla kiinnostunut esimerkiksi:
Toisaalta olette jo sen verran kokenut elämän suhteen, että aikaisempaan elämäänne verrattuna teillä on nyt enemmän kypsyyttä ja seesteisyyttä. Ehkä teidän tilanteessanne voisikin olla hyvä palata johonkin sellaiseen kulttuurin lajiin, jota olette jo aikaisemmin harrastaneet ja tutkia sitä, mitä uutta ymmärrystä kokemuksenne nyt voisi tuoda tuosta lajista esiin. Monet esimerkiksi lukevat iässänne uudelleen kirjoja tai katsovat elokuvia, joita ovat kohdanneet lapsuudessaan ja nuoruudessaan.
Vastaustenne perusteella on syytä olettaa:
Ajatellessanne kaikkea mitä testin tulos on teistä tähän mennessä sanonut tai teille tähän mennessä suositellut, saatatte hyvinkin löytää monia kohtia joiden kanssa olette samaa mieltä. Teidän kannattaa tutkia tarkoin nämä kohdat, vaikka alleviivaten, ja ryhtyä pohtimaan näiden teille merkityksellisten ajatusten soveltamista juuri teidän omaan elämäänne.
Suosittelemme, että juuri siksi kokeilisitte yllämainittuja lajeja ennakkoluulottomasti:
Uskomme, että teissä on harkitsevaa vastuuntuntoa ja myös älykästä sitoutumista noudattaa teille annettuja suosituksia silloinkin, kun ne alkuun vaikuttavat ristiriitaisilta tai epäjärjestelmällisiltä. Teidän kaltaisenne ihminen ymmärtää, että kiitos seisoo lopussa, ja kulttuurin alalta te löydätte monia osoituksia tästä.
Ylipäätään elämänne merkitys:
Te olette intohimoinen etsijä, joka haluaa ottaa selvää, mistä elämässä on kyse. Juuri siinä kulttuuri tarjoaa teille monia ja keskenään ristiriitaisiakin mahdollisuuksia. Kulttuurin avulla voitte löytää elämän tarkoituksen, tai monta sellaista.
Paikka, aika ja lääkärin allekirjoitus
Helsinki, 12.10.2008,Tohtori Kulttuurikunto
YLE TV1 Kulttuurikunto Tekijät Palaute

Anna Hyvän kiertää

Siirsin tämän vanhasta blogista tänne.

Nappasin tämän Hannan Puikottelua-blogista
PIF tulee sanoista "Pay It Forward", joka on suomennettuna "Anna hyvän kiertää" säännöt ovat seuraavanlaiset:
1. Lupaan valmistaa käsin jotain mukavaa kolmelle ensimmäiselle, jotka jättävät kommentin tähän viestiin.
2.Lahjan saat jossain vaiheessa seuraavan 12 kuukauden aikana.
3. Annat hyvän kiertää edelleen omassa blogissasi.
Toivon, että joukossamme on vielä joku joka haluaa tähän ketjuun liittyä.

Muokkausta, muokkausta vain

Nyt pitäisi onnistua myös anonyymi kommentointikin.
Pirjo osui aika lähelle epäillessään muuttoa toiselle paikkakunnalle. Hain tässä syksyllä paikkaa mansikkakaupungista, sama työ mutta vähän kevyempänä. Kävin haastattelussa ja tulin valinnassa varasijalle. En tiedä kuinka olisin loppujen lopuksi viihtynyt tuolla, yhtä huonosti kuin täällä vai huonommin. Kyllähän minä pidän työstäni täällä, mutta jatkuva nostelu ottaa selän päälle.
Teknisesti muutto olisi ollut lähes mahdoton tehtävä. Olen systemaattisesti kerännyt tavaraa, rojua, rompetta ja muuta mukavaa lähes ilmatiiviiseen tilaan pakattuna koko kotini täyteen. Epäilen vahvasti, että muuttoon olisi pitänyt varata ainakin kaksi ellei jopa kolme kertaa tämän kotini tilavuuden verran muuttoautoja japoistoja varten vielä useampi siirtolava.

Valmistuipas sittenkin

Lopultakin saan näyttää jotakin valmista.

Kynsikkäät Vihreän vyyhdin

Supersocke Cotton
45% puuvilla, 40 % villa, 15 % polyamidi

Ostettu Tammpereen messuilta marraskuussa 2005.

Tämä, jos mikä on lanka, josta pidän. Mietin, pitäisikö jatkaa sormikkaiksi, tulisiko pidettyä vielä enemmän. Tein tästä langasta kaksi vuotta sitten sukat kaverin vauvalle ja äiti piti langan pehmeydestä valtavasti. Väri on turhan kellertävä tuossa kuvassa. Minulla on ollut vaikeuksia saada ylipäänsä kuvia, kun kameran akuissa ei tahdo pysyä virta.

Kyllä tässä nyt taitaa niin käydä että asetun tänne bloggerin puolelle.

Haluaisin osata muokata vähän tätä ulkoasua, mutta vielä ei onnistu.

Kellon sain oikeaan aikaan. Hyvä minä. Ja blogilistallakin ollaan.

Uusi alku

Yritän jatkaa blogielämää täällä.