Nomen est omen

Vuosia sitten Tampereen messuilta tarttui mukaan  yksi vyyhti sarisilkkilankaa, josta neuloin 2o2n pipon.
Piposta tuli vaan vähän isonlainen, sellainen etä oli helposti silmillä ja pyöri päässä. Niinpä ennen joulua yhtenä iltana iski purkamispuuska ja vetäisin pipon kerälle, samalla silmukkamäärällä, mutta viitosen puikot vaihdoin neloseen aloitin pipon uudelleen. Neule oli jouluna mukana mutta ei jatkunut pyhinä. Joulun jälkeen yhtenä aamuna vamis viisisenttinen näytti ankealle ja ilottomalle neulepinnalle ja niinpä tatuin taas lankaan ja kerälle. Seuraava aloitus on sitten tässä, tunturineuletta ja pipo on sopivan kokoinen.
Kun vielä laitan ohuen kuminauhan tuohon ihan reunaan niin tämä on taas uusi ja ihanan lämmin pipo.
Kuvassa pikku kattilan päällä ja valkoinen ei ole lunta vaan langan omaa monivärisyyttä. Korostui kun kuvasin ulkona.

Joulun jälkeen valmistuivat myös nämä vauvan sukat entiselle työkaverille ja viime sunnuntaina neuloin tuon peittotilkun. Se olikin kova homma. Löysin jämälankakerän sukkalankaa ja ajattelin tehdä siitä yhden peittotilkun ehkä enemmänkin Uutisvuotoa ja Morsea katsellessa aloitin-purin kun oli rumaa jälkeä, aloitin uudestaan ei kulkenut neule, ei purin aloitin toisella tapaa... aloitin seitemään eri tapaan, mutta kun ei niin ei. Vuorokausikin ehti siinä vaihtua mutta tilkku oli vaan alkutekijöissään. Sitten sunnuntaina Poirotin kanssa sain 202n ruudutuksella tilkun aikaiseksi.

Nyt puikoilla ei ole mitään, pitänee pistellä vähän sitä kirjanmerkkiä.

Pitkästä aikaa käsitöitä

Pitkästä aikaa voin esitellä valmistuneita töitä. 
Ravelryssä kerätään tilkkuja ystävänpäivän yllätyspeittoon. Nyt on valmiina yksi tilkku, mutta saisinkohan tehtyä toisenkin. Langanpäät tästä pitää vielä päätellä, sitten voi matkata kokoojalle ja peitoidean äidille.

Sukkia tarvitaan aina, vauvansukkia on tarvittu tänä vuonna myös. Tällä kertaa tarvitaan kaksi paria, työkaverin perheeseen odotetaan kaksosia. Lankana yksi suosikkilankani Lanett ja puikkoina 2,25 knit pron puupuikot - ihanat. Ensin aioin tehdä kaksi selvästi eriväristä paria, mutta matkan varrella oli epävarmaa tuleeko tyttö ja poika vai kaksi poikaa, päätin sitten tehdä kaikki samanlaisia niin ei tarvitse arpoa mitkä sukat on kellekin. Tein näitä varsin hitaalla aikataululla, niin että päättelyvaiheessa löysin vain kolme sukkaa, vaikka olin varma, että kaikki neljä oli neulottu. No, lankaa ei ole enää ja odotin tuon neljännen ilmaantumista. Maanantaina kun etsin kokouspapereita tuo kateissa ollut sukka oli nenän edessä ja kokouspaperit piti tulostaa uudestaan. Ne taas löytyivät tänään lehtipinon pohjalta.

Ristipistot ovat olleet lepäilemässä pitemmän aikaa, mutta tällä viikolla tuli odottamatonta käsityöaikaa kun sain pari vapaapäivää viikolle, tosin töissä piti olla viikonloppu, mikä oli pelkästään kivaa kun lauantain jännityksestä lääkeasioiden parissa oli ohi. Pistelin sitten tuon toisen ruusun valmiiksi, enää yksi nuppu puuttuu. Pistely on tuntunut kivalta neulomisen lomassa. Tekeillä on myös vielä yhdet vauvansukat, teen niitä tässä pikkuhiljaa. Ne tarvitaan tammikuussa. lisäaikaa on vielä antanut loppuviikon "toipumisloma" olin torstaina luomenpoistossa kasvoista otettiin pois ainakin kolmetoista - varmaan enemmänkin ja vartalolta läksi neljä isoa luomea. En ole nyt liikkunut missään - huomenna saan liotella teipatut laput pois.

Tässä vielä koko kasa. Olen nauttinut näiden töiden tekemisestä. Näin syksyllä on ollut kiva rentoutua illalla ja olen muutaman kerran neulonut myös aamulla kun olen herännyt tarpeeksi aikaisin. Käsitöiden parissa olen voinut nollata työasiat mielestä. Samalla olen saanut tehtyä muutamia oman elämän päätöksiäkin, mutta niistä sitten kun asiat on ajankohtaisia.

Ensi yönä palataan taas normaaliaikaan, huomenna on tunti enemmän aikaa, käytetään se nautinnollisiin käsitöihin.

Se on sitten ...

 ... loma, lauantaiaamun kahvi tässä. 
Paineltiin viimeiset viisi viikkoa 75% henkilöstöllä, niinpä perjantaina klo 16:30 tuntui ihanalle sulkea työpaikan ovi neljäksi viikoksi. Onneksi olemme tiimi, joka tietää mitä tekee ja kunnioittaa toistensa työtä.( näin ei ole ollut aina)

... jo toiset vauvan sukat tänä vuonna. Tästä tulee sitten vauvaneuleiden vuosi, kun vielä on tehtävä toisetkin sukat tähän pakettiin. Uuden työkaverin perheeseen on tulossa kaksoset. Nämä putosivat puikoilta eilen illalla klo 22 jälkeen. Toiseen pariin on lanka vielä hakusessa, pitää löytää jokin sukupuolineutraali väri. Tämä lanka on lanettia. Aloitin jo aiemmin yhdet sukat nallesta, mutta siitä piikkilangasta en vauvansukkia tee. 

Lopuksi poseeraavat tämän kesän parvekekukat. Etenkin orvokit ovat kärsineet huonosta hoidostani.

Huh huh ja aujaijaii

Kuvitelkaa tähän kuva vauvan beesruskeista villapökistä.

Miehen suku rikastui tammikuun lopulla ihanaisella neiti-immeisellä.

Ryntäsin lankakauppaan etsimään housulankoja. Vaatimusteni mukainen valikoima oli pieni, langaksi valikoitui Schachenmayerin extra merino big. Lankesin ostamaan myös neliskanttiset puikot.

Tällä kertaa tein mallin mukaan, mitä nyt piti soveltaa vähän kun lankani oli ihan eri kuin ohjeessa.

Takaisku tuli kun yhdessä puikossa olikin paha särö, piti miettiä miten päin puikolla neuloi, mutta kun pääsin parin viikon päästä käymään k.o. lankakaupassa, sain uuden puikon tilalle.

Ne puikot on erittäin ihanat kädessä, kuin unelma.

Ohje oli Titityyn ilmaisohje, erittäin selkeä ja hyvä.

Neule seilasi kanssani linja-autossa ja kävi myös naapurivaltiossa.

Kädet vaativat lepohetkiä ja niska jumitteli oikein pahasti.

Lapsukaisen kastejuhla oli viime lauantaina. Perjantaina n. klo 23 lopetin neulomisen. Langanpäät päättelin anopin luona lauantaiaamuna ennen lähtöä Helsinkiin. 

Neulomista hidasti myös joka keväinen kokousrumba. Ennätys on viiden tunnin kokous, edes kahvitaukoa ei pidetty. Kokousten pitäminen on vaatinut myös niihin valmistautumista, etenkin taloyhtiön asiat ovat vaatineet paljon energiaa kun en ole mikään rakentamisen asiantuntija.

Otsikon aujaijaii on valitusvirttä. Olen kärsinyt lähes kolmekymmentä vuotta laktoosi-intoleranssista. Oireet ovat pahentuneet vuosi vuodelta ja tällä hetkellä en kestä edes laktoosittomia tuotteita. Ongelma on vain se että laktoosia tungetaan lähestulkoon joka paikkaan: miltei kaikissa lääkkeissä sitä on, valmisruuissa - jopa ilmakuivatussa kinkussakin. Ja kaiken lisäksi maitotuotteet rauhittaisivat jatkuvaa närästystä paremmin kuin mikään lääke. ... Elä tässä sitten...

Munarikasta pääsiäistä kaikille!

Tästä se alkaa

Nimittäin neulevuosi 2013. 

Ravelryn Kaheleissa ja muissakin ryhmissä neulotaan lohtupeittoja niitä tarvitseville. Tällä kertaa peittoa tehdään monenlaisten omien ja läheisten sairauksien ja vaikeuksien keskellä kamppailevalle ystävälle. Tähän peittoon halusin minäkin tehdä palan, enemmänkin olisi voinut tehdä, mutta olen itsestäni ylpeä että sain aikaiseksi tämän.
Lanka on novitan woolia, puikot oli kolmoset ja mallineule on rajakarjalainen.

Muutaman piston olen tehnyt myös ikuisuusprojektina olevaa huoneentauluakin.

Valmista tuli!

Jyväskylän messuilta ostettu jakkilanka valmistui viikko sitten sunnuntaiaamuna jo ennen klo 9:ää pikkuhuiviksi, kuvaan huivi suostui vasta torstaiaamuna.

Kokeilin useampaa mallineuletta, lopullinen valinta oli sitten tunturineule, koska pelkkä helmineule ei sopinut tälle langalle. Lanka on erinomaista, vaikka purin aloituksen neljä kertaa (Sartsa kyllä kielsi purkamasta, mutta minkäs luonnolleen voi) ei lankaan jäänyt mitään jälkiä.

Pituutta huivilla on 90 senttiä ja leveyttä n. 15cm. Sopiva huivi talvitakin alle. Uskoisin pystyväni pitämään tätä, ei kutittanut työvaiheessa juuri lainkaan. Käyttökokemukset jäävät tulevaan talveen.

Lanka meni näin tarkkaan, nämä pätkät päättelin.

Mitä on todistettava

Tämän blogin ensisijainen funktio on olla käsityöblogi ja neuleblogi, paikka missä esittelen valmistuneita töitäni, valitettavasti viimeaikoina olen eksynyt harhapoluille ja höpissyt ihan muuta, mutta nyt - saanko esitellä: uutta ja sinistä, mutta ei morsiamelle sentään.
Sukat minulle itselleni aloitettu joskus lokakuussa ja valmistuneet tänään. Kärjestä varteen, mallineule täältä, mutta omin säädöin.
Lanka on arpajaisvoitto Merviltä, puikot lempparini ruusupuiset 2½ ja lankaa meni miltei koko vyyhti.
MOT: osaan yhä neuloa.
Kuva on huono, ei ihan noin kirpeää sinistä vaan tummempaa ja rauhallisempaa.

Uusi aluevaltaus tai sitten ei

Olin paikallisessa käsityökeskuksessa hopeasavikurssilla. Muutamassa tunnissa sain aikaiseksi tuon kuvassa olevan läpyskän. Käytin siihen koko 5 gramman savipalan.
Jälkiviisaana olisin voinut yrittää tehdä noista rei´istä isompia ja koko työstä enemmän pitsimäisen, mutta koko ajan piti varoa työn rikkoutumista, polttamaton savi on kovin haurasta.

Valmista, valmista

Viikko sitten kävin ostamassa uudet työkengät. Sovittelin useampaa paria, kun en uskonut että ne jo kerran koetetut ja hyviksi havaitut olivat sitten loppujen lopuksi parhaat - ostamisen arvoiset. Myöhästyin siinä tohinassa dramaattiset viisi minuuttia linja-autosta ja seuraava olisi menossa vasta kahden tunnin kuluttua.
Iisalmen kauppahalli on aivan linja-autoaseman vieressä ja siellä on lankakauppa, vaikka mitään en tarvinnut, kävin heräteostoksilla ja niinpä silmiini sattui valmiita frillahuiveja ja eikös vain kaupan täti esitellyt minulle langan mistä moisen saisi ja kun vielä oli yksi kerä aivan minun väriänikin.
Ostin sen yhden kerän, siitä tulisi kaksi huivia. Kun vielä kävin linja-autoaseman askarteluliikkeessä ja sielläkin myydään Noroja sekä puikkoja niin aloitin tämän huivin siinä linja-autoaseman penkillä ja neuloin myös sen parikymmentä minuuttia minkä kotimatka kesti.
Ensimmäisen huivin tein kuudella silmukalla, toisen vain viidellä. Toinen menee joko lahjaksi tai sitten arpajaisvoitoksi.
Lanka on Schoeller&Sthalin Tonia, puikot 5½ bambut
Valitettavasti huivi ei tullut vielä kuluneena viikonloppuna käyttöön koska se tavallinen syysnuha painui taas poskionteloihin, pahensi astman ja pisti minut loppuviikoksi saikulle ja viikon antibioottikuurille.
Nyt sitten uusia suunnitelmia puikoille!

Totuus julki

Lopultakin voin esitellä valmistuneen työn. Ihan tyytyväinen en ole tuohon isoon C-kirjaimeen, taidan vielä muokata sitä vähemmän E:n näköiseksi, mutta muuten voin pitää tätä valmiina. En tiedä miten tämän viimeistelisin, tekisinkö taulun, tyynyn vai jotakin ihan muta. Malli on Sinä osaat 1/98 lehdestä. Minulla on vain huono kopio pistelymallista, varsinainen kuva puuttuu.
Pistely helpottui kun sain uudet silmälasit.
Nyt huutelee toisenlainen kirjontatyö tekijää.
Kuva on tosi huono, yritän ottaa parempia kunhan kameran akut on ladattu.

Kuva vaihdettu, vaikkei parempi olekkaan.
Kiitos kommenteista Intsu ja Pirjo!

Frillarannekkeet

Toikan loimien lomassa näytelehdessä oli kauniiden frillarannekkeiden ohje. Tampereen messuilta löytyi mieleistä lankaa Vihreästä vyyhdistä, mutta lanka ja malli eivät kohdanneetkaan.

Lankani oli paksumpaa kuin ohjeen lanka, siis mieti ja laske ja laske vielä kerran ja ota riski ja valmistaudu tarvittaessa purkamaankin. Purkaminenhan ei ole minulle millään tapaa vieras ja vaikea toimenpide vaikka se vaikuttaa valmistumista siirtävästi.

Taisi olla kolmas aloitus kun homma alkoi toimia, ja lopputulos on nyt sitten tämä.
tekniset tiedot:
lanka: Jaipur Silk, 100%mulperisilkki
menekki 35 g
puikot n:o 3 ruusupuiset
lanka ja puikot sopivat ihanasti yhteen.
lopputulos: minä tykkään!

Eipäs kutita

Vihdoinkin pipo, joka EI kutita, tein sen haavevaihdossa saamastani puuvillasta.
Kuva tulee sitten joskus kun valo riittää mustansinisen kuvaamiseen - ensi kesänä.

Paksun puuvillan kutominen kävi aikalailla ranteisiin, nyt pitää lepuutella käsiä jossakin kevyemmässä työssä - mitähän tekis?

Valmista tuli

Sukat pohjoisen pojalle Paavolle (n.2kk).
lanka: Hjertegarn Ciao Trunte n. 30g merino wool 100%
puikot:2½
malli: junasukat, kiilakantapää ja nauhakavennus (3s.)

No jopas nyt jotakin

Sain valmiiksi yhden syyskuussa aloitetun pienen työn. Toiset tekevät sen parissa päivässä, minulta kului aikaa pari kuukautta.
Nyt sitten toisen, jo aikoja sitten aloitetun työn pariin.

mitä kuvia...

Pitsipipo

Hetki sitten valmistui tämä pitsipipo, sillä yhtä varmaa kuin on että loma loppuu niin helteen jälkeen tulee pohjatuulet ja viileät illat.


Lähikuvaa pingottamattomalta päälaelta. Väri on huomattavasti tummempi luonnossa, kuvasin parvekkeella, ensin pioi salaattikulhon päälle ja sitten kulho alassuin pajukoristeeseen.


Tekniset tiedot
lanka: garnstudion cotton viscose
kulutus 61g
puikot: 3mm vanha pyörö 60 cm ja sekalainen satsi sukkapuikkoja
malli : omasta päästä, aloitus purettu 3-5 kertaa
pitsimalli voi löytyä jostakin mallikirjastakin, mutta tässä kyllä sepustin omiani silmukkamäärään sovitettuna.

Lomalla sitä ehtii ja kerkiää

Kävin sulattamassa äitini pakastimen.
Äitihän katkaisi kätensä (oikean) juhannusaattona ja on tarvinnut monenlaista apua sittemmin, nyt omasta itsestä huolehtiminen alkaa sujua, mutta on kuitenkin töitä, joita ei voi itse tehdä. Samalla reissulla valmistui kokonaista KOLME kappaletta uusia töitä, joista ei valitettavasti ole kuvia.
Kuten jo aiemmin kerroin, Hulina-kissa ilmoitti tarvitsevansa uuden lelun. Äiti haki ullakolta ison pussillisen fritidsgarn-tutkaimia*). Niistä minä sitten virkkaamalla ja huovuttamalla tein nuo kolme kissan hiirilelua. Kaksi on harmaa-hvalkeakirjavia ja kolmas pienempi koko harmaa. Menomatkalla kävin Kuopiossa, enkä käynyt ( jos olen ihan rehellinen niin en ehtinyt) lankakaupassa. Oli siinä työtä ja tekemistä kerrakseen kun välillä ravasin kellarissa pakastimen kimpussa.. Kävin pankissa, ostin housut ja torilta lihapiirakan, (kuka voi vastustaa Hanna Partasen lihapiirakoita nam!)
Nyt pitää lyhentää omat ja miehen housut, ommella vähän muutakin, pakata laukkuun reissuvaatetta ja kakkuvuoka (mökillä ei ole moista kapistusta) ja siistiä ympäristöä sekä sopia naapurin kanssa kukkien kastelusta.
Ensin on sukulaisparin 50+50-vuotisjuhlat huomenna ja sitten kohti Lontoota, josta palaamme torstaina aamuyöllä, sitten mökille ja siellä sukuneuvoston kokous perjantaina. 20.7. tulee nuohooja ja joskus loppukuusta metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja. Sopivassa välissä pakastetaan mansikoita ja johan minä näin sinistyviä mustikoitakin.

Vaikka tuo äiti ei ole tuon vaivaisempi olekaan, olen alkanut ymmärtää omaishoitajan työn raskautta. Kun vuosia huolehii toisesta ihmisestä jatkuvasti on lomapäivänsä ja lepotaukonsa ansainnut. Omaishoitaja on usein itsekin jo ikääntynyt ja hoidettava tarvitsee monenlaista huolenpitoa.

*) tutkain= langanpätkä, joka kangaspuilla kutoessa jää loimen lopusta tähteeksi. Usein n. 60 - 80 cm.

Neulottu rätti ja muuta höpinää

Minulle myös... siis neulottu luuttu. Tuli niin pieni, että paras laittaa tämä kasvojen pesua varten. Minulla on herkkä iho, en voi käyttää kuorintavoiteita,mutta jospa tuolla pikkuliinalla voisi tehdä kuorinnan. Lanka on Novitan bambua ja sitä meni 15g. Seuraavaksi teen isomman liinan. Kynttilä kertoo eilen vietetystä sähköttömästä tunnista. Paras ystäväni oli vierailulla luonani ja istuimme iltateellä/-kahvilla tuon tunnin eikä sähkövalon puute haitannut mitenkään oloamme, suut kävivät ihan yhtä tiuhaan oli valo lampussa tai kynttilässä. Meillä oli mukavaa.

Tässä pieni kuva-arvoitus: mikä on tämä äitini ikkunalla kasvava härriäinen?
Ei ole mikään ihan tavallinen kukka.



Edellisessä postauksessa oli maininta verhojen ompelusta: tässäpä näitä valmiina: olohuoneeseen unikkoja.



Keittiöön ruusunkukkia ja vihreitä viukuroita.
Kankaat ovat oman kylän kangaskaupasta.

Härpäke

Kehnot kuvat.
Härpäke eli leuanlämmitin on valmis. Kevättalvella 1966 oli kovia yli 30 asteen pakkasia ja silloin paleltui ekaluokkalaisen leuanalus. Sen jälkeen on syksyinen pohjatuuli saanut ihon aristamaan .
Pidän aina takin kaulukset korkealla ja minulla voi olla kaksikin kaulahuivia kaulassa (toinen takin alla ja toinen pitämässä takin kauluksia pystyssä.
Tampereen messuilla annettiin lehtitilauksen kylkiäisenä yksi kerä Teeteen Primaveraa.
Yhdestä kerästä nyt ei paljoa tee, mutta ajattelin sen kuitenkin riittävän kaulanlämmittimeen. Olin joskus katsellut Knittystä Tudoraa ja nyt tartuinkin tuohon malliin. Neuloin ihan ohjeen mukaisesti ja eilen illalla sain työn pois puikoilta, enkä ollut tyytyväinen: liian lyhyt, muistutti hirttoköyttä ja napituslista ei ollut yhtään mieleinen. Päätin, että jotakin on tehtävä, mutta mitä... asia jäi hautumaan yöksi ja viiden maissa heräsin ja ajatus oli kirkastunut, purin napituslistan pois, loin yhden mallikerran 12s ja napituslistaa varten 6s. Kiinnitin uuden neuleen ennen tehtyyn neuloessa ja kun työ valmistui olin tyytyväinen. Sovittelin tuossa kuvia ottaessa ja voi olla että tätä voi pitää, ei kutittanut ihan hirveästi. Napit menee vaihtoon, tähän hätään ei ollut sopivampia nappipurkissani.

Tekniset tiedot: Teetee Primavera väri 586
50g, 75% merinovilla 25% silkki, kerä n. 115m, sopivan tiheyden sain 3½ puikolla.
Lankaa meni 35g.

Nyt lähden testaamaan toimivuutta kauppareissulle, olen siis taas saikulla ja syykin on vanha tuttu riesani: astma.

Jälkikirjoitus: lämmin, takin alla mukava, eikä pahemmin kutittanut (minulla on villa-allergia)

taidan tilata lisää tätä lankaa.

Joskus jotain valmistakin

Baskerin neulominen päättyi puolitoista viikkoa sitten.

Sauman ompelin tänä aamuna.

Aikaa ompeluun meni viisi minuuttia.

Kova on aikapula.

Tänään baskeri oli myös käytössä.

On lämmin.

Pidän tästä baskerista.

Lankoja oli kaksi, tummanharmaa silkkilanka ja Schachenmayr Arabella.

Neuloin sattumanvaraisesti oikeita ja nurjia silmukoita. Lisäkset ja kavennukset tein muutaman kerroksen välein

Arabella-lanka oli yhdistelmä erilaisia lankoja. Siinä oli hapsulankaa, nauhalankaa, paljetteja ja solmittuja hapsuja.

Mittoja otin ostetusta huopabaskerista. Nämä ovat samankokoisia.

Tämä baskeri on päässä ihan erilainen kuin huopabaskeria.

Tämän postauksen yritin kirjoittaa selkokielellä. Helpompaa olisi ollut jaaritella asiasta.

Valmistuipas sittenkin

Lopultakin saan näyttää jotakin valmista.

Kynsikkäät Vihreän vyyhdin

Supersocke Cotton
45% puuvilla, 40 % villa, 15 % polyamidi

Ostettu Tammpereen messuilta marraskuussa 2005.

Tämä, jos mikä on lanka, josta pidän. Mietin, pitäisikö jatkaa sormikkaiksi, tulisiko pidettyä vielä enemmän. Tein tästä langasta kaksi vuotta sitten sukat kaverin vauvalle ja äiti piti langan pehmeydestä valtavasti. Väri on turhan kellertävä tuossa kuvassa. Minulla on ollut vaikeuksia saada ylipäänsä kuvia, kun kameran akuissa ei tahdo pysyä virta.

Kyllä tässä nyt taitaa niin käydä että asetun tänne bloggerin puolelle.

Haluaisin osata muokata vähän tätä ulkoasua, mutta vielä ei onnistu.

Kellon sain oikeaan aikaan. Hyvä minä. Ja blogilistallakin ollaan.