Yksi työ kylläkin valmistui. Lomailin äitini luona maaliskuun loppupuolella. Äiti nakkasi minulle yhden pussukan, missä oli viimeistään kevättalvella 1985 aloitettu sukka. Tein sukan valmiiksi ja jopa sen toisenkin sukan. Vaikka otin lomalla yli 100 kuvaa, niin nämä sukat jäivät kuvaamatta. Jätin sukat äidin lahjavarastoon, koska tulivat kummallekin meille hieman liian isot.
Toista sukkaa aloittaessan pähkäilin kuinka saan tiheyden täsmäämään näin pitkän ajan jälkeen, mutta eipä ole 25 vuotta muuttanut neulekäsialaani miksikään.
Toinenkin käsityöpussukka vuosien takaa tuli vastaani, mutta siitä pitää kertoa myöhemmin, kunhan ehdin tarkastella ja valmistella kuvauskuntoon sen pussukan sisällön.
Toissapäivänä oli kivapostin päivä. Laatikossani oli muun mukavan lisäksi iso paketti, mutta ei yhtään vaalimainosta. Paketista paljastui Villavaaran arpajaisvoitto. Harmaata huivilankaa ja Villavaaran Mervin lempilankaa Zitronin Trekking hand art sukkalankaa, joka on minulle uusi mieluisa tuttavuus. Lisäksi paketissa oli hempeän sinisiä kynttilöitä ja ihanaista tummaa suklaata. Ja kaiken muun lisäksi komea kortti. Harmaa lanka hieman ujoa, ei vielä tiedä miksi haluaa, mutta sininen vyyhti hihkuu halusta lähteä huomenna Jyväskylän messumatkalle ja neuloutua huiviksi. Valitettavasti reissukäsityöksi on jo valittu toinen työ.
Kiitos Mervi mahtavasta palkinnosta!
Komea puikkorivi, mutta ei näistä ole neulomiseen.
Konnekoskea olen varmaankin esitellyt täällä ennenkin, tällä hetkellä vettä on sangen vähän.
Minun maisemassani pitää olla vettä.
Huomenna sitten Jyväskylään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti