Kuunpimennys

Osittainen kuunpimennys n. klo 21.20, katu-ja pihavalot haittasivat kuvaamista ja kohdekin oli aika kaukana.
Iltapäivällä kuun noustessa se tuntui olevan paljon lähempänä ja värikin oli kultainen, nyt näyttää valkealta.

Hyvää Uutta Vuotta 2010

toivottelee Kiki

Vuosikatsaus

Tässäpä pieni katsaus pian päättyvään vuoteen.

esikatselussa kaikki asetukset näyttävät olevan kohdallaan, mutta eivätpäs olekaan.

1. Mitä sellaista teit vuonna 2009, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
En muista tehneeni mitään erikoisia uusia juttuja.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
En tehnyt uuden vuoden lupauksia, niin ei tarvinnut pitää mitään.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ex -työkaveri sai pojan, nykyiset työkaverit tyttöjä.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Mieheni isotäti, työssä oli myös kuolemaa.

5. Missä maissa kävit?
Heinäkuussa Lontoossa.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2010, jota puuttui vuodesta 2009?
Enemmän intoa käsitöihin.

7. Mitkä vuoden 2009 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
Eipä taida olla unohtumattomia päivämääriä.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Ei ole suuria saavutuksia ...

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
... eikä epäonnistumisia.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Elämääni helpotti kovin toukokuussa tehty poskiontelo-operaatio.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Ostin vaatteita ja kenkiä, olisiko parasta punainen laukku, jota käytän paljon. Polkupyörä, uusi kahvinkeitin, onhan sitä tullut osteltua.

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Mies sai minut joskus nauramaan.

13. Kenen käytös masensi?
Enpä muista ketään.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Asumiseen ja elämiseen.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?

Olinkohan mistään.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2009?
Minä en muista lauluja.

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:
a) onnellisempi vai surullisempi?
Onnellisempi. Musta pilvi kaumpana.

b) laihempi vai lihavampi?
Yhtä paksu.

c) rikkaampi vai köyhempi?
En sen rikkaampi rahassa tai tavarassa, kokemuksia on tullut.

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Neuloa olisi voinut enemmän ja ommellakin.

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Laiskottelua voisi vähentää

20. Kuinka vietit joulua?
Menihän tuo ihan mitään erityisiä viettämisiäkin... pitempi viikonloppu

22. Rakastuitko vuonna 2009?
Rakastun joka kevät valoon, linnunlauluun, kukkivaan maailmaan...

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
no, ei yhden yhtä.

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?
Ei ole mitään yhtä tiettyä ohjelmaa, perjantaisin nollasin aivoja tartu mikkiin äärellä.

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?

Viha on turhaa energian kulutusta.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?

Luin aika vähän tänä vuonna, eikä mieleen tule mitään ehdotonta huippukokemusta.

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
en tehnyt suuria löytöjä, no kokeilin kuvionuotteja - siis soitin pianoa.

28. Mitä halusit ja sait?
Sain hyvän mielen päiviä, onnistumisen tunteita.

29. Mitä halusit muttet saanut?
Viro ja Pariisi jäivät käymättä.

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
En käynyt leffassa, televisiosta katsoin muutaman.

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Syntymäpäivä sattui sunnuntaiksi, taisi mennä ihan kotioloissa. Vuosia tuli täyteen 51.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?

Kyllä sellaisia asioita on ainakin kaksi, mutta kumpaakaan en voi paljastaa tässä. Toinen liitty töihin ja toinen yksityiselämään.

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2009?

Mustat housut ja musta/ punainen pusero, joskus harvoin hame.

34. Mikä piti sinut järjissäsi?

Ei minun järjissäni pysymistä uhannut mikään.

35. Mikä uutinen on jäänyt parhaiten mieleesi?
Onhan näitä lautakasoja ja vaalirahoja.

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?

Vaalirahakohua seurasin jonkin verran.

37. Ketä ikävöit?

Koska asumme erillään niin tietysti ikävöin miestäni.

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
Uusia ihmisiä tapasin useitakin etenkin töissä, mutta en voi laittaa heitä paremmuusjärjestykseen.

Toivotan

Päivitystä

Kiltit ja uskolliset lukijat haluavat päivitystä.
Mitäpä tässä kertoisin. Työ, tuo välttämätön paha, imee mehut ja pimeä siemaisee loput.
Jos osaisin keksiä työongelmaan ratkaisun saisin varmaan nobelin, paitsi että ei tällä alalla niitä jaeta. Kun tuntee itsensä päivästä toiseen voimattomaksi ja osaamattomaksi vie se valtavan paljon energiaa. Pimeys on ollut toinen energiasyöppö. Nythän meillä on maaginen sentti lunta, mutta sen vaikutusta energiaani saa vielä odotella.
Olen neulonut silmukan silloin, toisen tällöin, tällä tapaa tulee vaan valmista todella harvoin.
Nyt on vielä yksi kerä kateissa, varsin tarpeellinen kerä vielä.

Joulukortit on kirjoitettu, ostokortit tällä kertaa- ei huvittanut askartelu.
Joululahjat on valmiina, yksi joulukukka veljen perheeseen vielä ja sitten kaikki onkin valmista sillä sektorilla.
Pidin tässä pienen vatsataudin ja siihen tökkäsi jouluruuat.
En ole laittanut esille yhtään joulukoristetta, enkä laitakaan. Menee se - pitempi viikonloppu näinkin.
Joulun jälkeen on neljä päivää lomaa - mitähän tekis/ jättäis tekemättä?

No jopas nyt jotakin

Sain valmiiksi yhden syyskuussa aloitetun pienen työn. Toiset tekevät sen parissa päivässä, minulta kului aikaa pari kuukautta.
Nyt sitten toisen, jo aikoja sitten aloitetun työn pariin.

mitä kuvia...

Ihmisten ilmoilla

Tampereen reissu on tehty ja kotiin palattu.
Lähdin kotoa ennen seitsemää perjantaiaamuna, mutta jouduin muutaman askeleen jälkeen palaamaan, kun huomasin unohtaneeni puhelimen pois matkasta.
Viisi tuntia linja-autossa riiti paitsi yhteen sukanvarteen niin myös työkaverin kanssa maailmanparantamiseenkin. Ehdimme jopa puhua työpaikkamme vuosien takaisista hankalista asioista, jotka onneksi ovat nyt takanapäin - ainakaan eivät voi toistua samanlaisina.
Olimme Tampereella heti kahdentoista jälkeen ja aloitin systemaattisesti kiertää A-hallia. Välillä kävin ruokailemassa ja palasin kierrokselleni. C-hallissa kävin muotinäytöksessä ja kiersin myös sen ensin järjestelmällisesti.
Lähempänä poislähtöä palasin ostoskierrokselle. Mukaan tarttui ainakin silikonisormustin (kun oli kuin karkki, niin kaunis) ruusuntekolaite, lisäpuolia työpaikan ompelukoneeseen, parit pitsiaddit ja joululahja sekä anopille että miehelle. Lankoja ostin vain vähän metalliompelulankaa ja hopealangasta askarreltavien joulupallojen tykötarpeet ja ohjeen.
Lähtöhetkellä vielä muutama vatruska ( herkkuani) lauantaiaamun aamukahville.
Paluumatka sujui hyvin ja äitini tuvan kello oli 22:05 kun laitoin tupaan valot.
Mielestäni messuilla oli vähemmän väkeä ja muutama entuudestaan tuttu näytteilleasettajakin puuttui joukosta. Ainakin kankaankutojien joukko on harvenemassa ja tarvikeiden kysyntä pienenee, epäilen laman koettelevan tämän alan yrityksiä kovalla kädellä ja voi olla että joku firma kaatuukin kovassa kilpailussa. Neulelankoja maahantuovia ja myyviä yrityksiä on syntynyt viime vuosina muutamia, mutta kudontapuolelle ei ole tullut vielä uutta innostusta.
Kuvia ei ole taaskaan. Minun pitää topakoitua tässä kuva-asiassa ja on tuo topakoituminen tarpeen muutenkin, vain suunnittelu luistaa tällä hetkellä - toteutus laahaa maata myöten hitaasti jos lainkaan.

Kolme yötä jou... eikun messuille

Taas kerran Tampere tulee yö kerrallaan lähemmäs ja lähemmäs. Olen katsellut näytteilleasettajaluettelosta tuttujen paikkoja ja koettanut löytää uusia mielenkiintoisia yrityksiä. Olen myös koettanut tehdä pientä ostoslistaa:
- taikakangasta ja vaikkapa punaista metallilankaa täältä
- kauniita nappeja
- puserolangat ???
- muutamia kynttilöitä täältä
- jotakin ihan uutta tuotetta
- hiplaan ja hypistelen kaikki kivat ja mukavat langat.

Minut tunnistaa messuilla kovasta koko ajan vaivaavasta yskästä. Ei ole possutautia, taitaa olla jotakin allergista ( ei taastusti langoista johtuvaa) koska laantui vähän allergialääkkeillä.
Tämä riesa on jatkunut kesästä asti, ei ole tappanut vielä enkä usko että tappaakaan kunhan koettelee. Lääkäriin menen maanantaina, mutta en usko ihmeparantumiseen. Pääsisiköhän tutkimuksiin.
Messuilla on päällä jotakin punaista, pesin juuri koneellisen. Ja jalassa kaikkein mukavimmat kengät. Ostin kyllä viime perjantaina unelmien saappaat: pitkävartiset, korolliset mustat saappaat, mutta niitä en laita messuille, sillä siellä ravataan ja marssitaan ei hienostella.
Vaikka on uusi kamera minä olen laiskistunut kuvaamaan, laiskuus vaivaa kaikessa muussakin touhussa - tai paremminkin väsymys/ uupumus - mieliala on korkealla, joten mitään syysmasennusta tämä ei ole vaan pikemminkin tuo yskä on imaissut mehut ( energiat) aika vähiin.

Veto poissa

Viikonloppuna ja alkuviikosta siirtelin taitavasti neuletyöpussukkaa kassista toiseen, mutta en avannut sitä enkä siis neulonut.
Minulla on ilmeisesti jokin allergia, koska allergialääke hiukan helpotti oloani muutaman viikon ajan, mutta nyt olen taas kärsinyt useammastakin oireesta. Ilmeisesti kyseessä on jokin pöly tms. Tutkimuksiin pääseminen on vaan kiven alla.
En ole myöskään jaksanut hoitaa lupauksiani ja sitoutumisiani. (toruu ja tukistaa itseään ja yrittää parantaa tapansa)

Kaikki toiminta ei kuitenkaan ole sammunut,esteetikko minussa koki elämyksen: moderni rakentaminen voi olla kaunista, käykää katsomassa tuota betoniseinää. Käykää katsomassa Hämeenlinnassa ihan vierestä.

Moda tuli ja selaisin sitä mieluusti, mutta ensin pitää tuulettaa - haisee turhan paljon.
Savon Sanomissa oli vähän tekstiä ja isompia kuvia neulomisesta, blogeista ym. En saa linkitettyä itse juttuun - valitan.

Kirjahyllyn paljastukset

Olen lukenut pitkin iltaa syviä paljastuksia kirjahyllyn kertomana.
Tässä minun vastaukseni.

1 . Oletko mies vai nainen? Rouva Fortunan tytär
2. Kuvaile itseäsi? Kirjava satama
3. Kuinka voit? Liian paksu perhoseksi
4. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi? Kalevala
5. Mihin haluaisit matkustaa. Eedenistä itään
6. Kuvaile parasta ystävääsi? Metsänväkeä
7. Mikä on lempivärisi? Pimeää meren yllä
8. Millainen sää on nyt? Sateen jälkeen
9. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika? Lumi peittää setripuut
10. Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi? Finnhits
11. Mitä elämä sinulle merkitsee? Vaaralliset keskustelut
12. Millainen parisuhteesi on? Suudelma ja muita kertomuksia
13. Mitä pelkäät? Ylpeys ja ennakkoluulo
14. Päivän mietelause? Mikään ei ole ikuista
15. Minkä neuvon haluaisit antaa? Viha vai rakkaus
16. Miten haluaisit kuolla? Mitä missä milloin
17. Mottosi? Ei aikaa kyyneliin

Kuumeessa

Sain eilen olla mukana ratsastusterapiassa. Ja nyt on sitten kuume, ei mitään sikalentsua eikä muutakaan tavallista vaan jo vuosia muhinut hevoskuume nostaa taas lämpöään. Mietin jo, että jos myisi tämän asunnon ja ostaisi tallin ja hevosen niin asuisinko tallinylisillä, paljonko saisin kauraa ja heinää jos vaihtaisin lankani niihin. Elantoni toki hankkisin sitten parantamalla kaikki maailman raihnaat ja sairaat nimenomaan ratsastusterapialla.
Keikka vaati hyviä istumalihaksia, matkantekoon kului aikaa 2x 1h 15 min. Terapia kesti 45 min. (neuloa ei voinut, minua pidettiin paljon kädestä kiinni, halittiin moneen kertaan, kerran vedettiin korvasta ja monta tarinaa kerroimme puolin ja toisin.)

Nyt otan parannukseksi tautiini kauppareissun ja sitten imuriin kiinni tai täällä hukutaan pölyyn - ehtymätön luonnonvara sekin.

Kuvia ei ole ainakaan vielä.

Aistit-meemi

Nappasin tämän Tiitsalta

1. Laita tunnustus blogiisi.
2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt.
3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.
4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti.

Kuulo Hiljaisuus minun himoni - kuulon kautta kulkee suurin osa päivittäisestä informaatiosta minkä saamme, meitä kuullaan ja me tulemme kuulluiksi. Kuuntelemme vain murto-osan siitä mitä kuulemme. Entäs kun kuulo puuttuu - käytän työssäni viittomia.

Näkö Omani on korjattu laseilla, on monitehoa, luku- ja aurinkolaseja. Näen luonnon kauneuden, ihmiset, luen, kirjoitan.

Tunto Illalla vuode tuntuu hyvältä, kun siihen menee väsyneenä, aamulla suihku tuntuu virkistävältä, villa tuntuu kutittavan, silkki hyväilee ihoa, puuvilla on kuin koti, tuttu ja turvallinen.

Maku Ruisleipä, kahvi, vesi, porkkanat, kala, mango, mustikka, onhan näitä herkkuja - ei etikkaa, ei vahvoja mausteita minulle.

Haju Ihana tuoksu vai hirveä haju, hajustamaton tuoksuu hyvälle, hajuvedet ja hajusteet saavat aikaan allergisen reaktion.

En haasta ketään, mutta kuka haluaa saa napata mukaansa - jätä kuitenkin kommentti niin käyn lukaisemassa mitä olet kertonut.

Nyt neulomaan

Tässä lokakuussa on anopin, työkaverin ja parin ystäväni nimipäivä.
Anoppia taidan lahjoa perinteiseen tapaan amarylliksellä ja toista ystävääni kynttilöillä kuten myös työkaveriakin, mutta toinen ystäväni saa toivottavasti pehmeän paketin.
Neule vaan ei ole jatkunut toivomalla vaan odottaa minua puikkoihin. Valmista ei taida tulla ihan määräpäiväksi, mutta kait sen paketin voi lähettää hieman myöhässäkin.
Kuvia ei ole, uusi kamera on kotiutunut, mutta mitään kuvattavaa ei nyt ole.

Tässä anopin nimipäiväkukka vuoden vaihteessa 2007. Siis annan sipulin, jonka saaja saa kukkimaan jouluksi ja kukintaa jatkuu parhaimmillaan hlmikuun puolelle.

Syyspäiväntasaus

Täällä olisi paikka vapaana niin siivouskeijulle kuin ompelukeijullekin, tervetuloa vaan!
Uudet langat eivät ole tulleet vielä, puikot ovat valmiina työn touhuun. Minua neulotuttaa.
En viitsi aloittaa mitään vanhoista langoista että ei kasvaisi tuo keskeneräisten kasa vuoreksi.
Ostin uuden kamerankin, kun törmäsin hyvään tarjoukseen, siitä sitten kun paketti saapuu vissiin ensi viikolla.
Nyt pitää viedä pyykit kuivaushuoneeseen. Ja kait sitä pitää itse "ruveta raivoomaan" että mahtuu asumaan täällä.

Sunnuntaina päättyy kulunut viikko ja voi aloittaa uuden

Korjailin linkityksiä.

Kamera hajosi. Yritin kuvata viikko sitten mökillä kaunista sateenkaarta ja vähän muutakin, mutta eipä siitä tullut mitään. Uusi on hankinnassa, muuta ilman mitään kiirettä.

Kulunut viikko oli lyhyt ja lopulta myös mielettömän pitkä. Olisin tarvinnut useamman keskiviikko-päivän, jälkikäteen ajateltuna ilman iltapuolta, mutta kuitenkin.
Tänä syksynä on tapahtunut useampia ikäviä, surullisiakin tapahtumia, jotka muuttavat elämää käsittämättömästi, peruuttamattomasti ja vaatien hurjasti voimia niin ystäviltäni ja läheisiltäni, joiden kohdalle tapahtumat ovat osuneet; kuin meiltä muiltakin, kun vain osaisi olla tukena ja rinnalla kulkijana.

Tilasin vähän lankaa, eivät ole tulleet vielä, enkä saa niistä kuvaa, mutta jospa sitten myöhemmin. Haluan saada ne langat puikoille pian.




Kuva on vanhaa varastoa.
Sotaveteraanit haastavat kaikki kävelemään.
Sotaveteraanin ja -invalidin tyttärenä otan haasteen vastaan ja lähden ulos!
Haastan myös kaikki neulojat lenkille mukaan.

Neuletapaaminen

Vihdoin ja viimein olin liikkeellä ennen viittä käsityökeskuksen kohdalla ja poikkesin sisään sopimaan neuletapaamisesta. Tavataanpa niissä merkeissä tiistaina 29.9. klo 16.30 alkaen.
Hiplasin samalla reissulla teeteen uutta sukkalankaa, kauniita perusvärejä.
Tervetuloa mukaan kaikki entiset ja uudet asiasta kiinnostuneet.

Mihinkäs kaikki tähän sopivat kuvat onkaan piiloutuneet???

Tunnustus

Sain tämän Pirjo-Riitalta. Kiitos!



Ja etiäpäin tämän laitan tietysti Pirjo-Riitalle, uusille tuttavuuksilleni Helille ja Knealle, joilla on mielenkiintoiset blogit ja Karjalan sinnikkäälle sissille Amalialle.

Muuten en ole saanut mitään aikaiseksi, mitä nyt haaveillut puikkoihin tarttumisesta. Työ, tuo pakollinen aikavaras imaisi minusta minusta taas kerran kaiken energian. Mutta on siellä kivaakin. Tänään oli kyllä muutakin, olisi voinut olla todella vaikeaakin.

Muuten, tuo laskuri taitaa elää ihan omaa elämäänsä, riippumattomuutta.

Mieli tekis, mistä alkais

Mieli tekisi tehdä vaikka mitä. Olen selaillut kansalaisopiston sivuja - alkaa monta mielenkiintoista kurssia.
Viikolla vierailin täällä, Pyhän kolminaisuuden tsasounassa. Pienen rukoushuoneen vaatimaton kauneus oli upeaa: hirsiset seinät, upeita ikoneja ja lämmin tunnelma. Siellä oli myös kaksi käspaikkaa, jotka houkuttelevat tekemään etupistokirjontaa. Yhden liinanhan olen tehnyt, minulla on muutama malli varastossa mm. Karjalan kukko, joka ei ole liinan malli vaan voisi olla esim. seinällä. Kutsun työtäni liinaksi, koska olen luterilainen eikä minuntai perheeni perinteenseen liity käspaikan käyttöä.


Pöydällä on muutama lankakerä, jotka haluavat puikoille, laatikossa olisi ristipistoja - liina ja aloitetut joulukortit, silkkinauhakirjonnalla pitäisi tehdä synttäri- ym tauluja, kehyksiä on valmiina.
Lähes päivittäin syntyy muutama idea minkä voisi toteuttaa.
Aikaakin voisi olla nyt kun mies opiskelee.
On vaan tämä aloittamisen vaikeus, yhden kun aloitaa, on kuin hylkäisi toiset arvottomampina.
että minä rakastan käsitöitä.

Räjähdysvaara - varokaa

Ei käsitöistä.

Tulin tunti sitten kotiin. Käyn aina matkalla postilaatikolla ja otan postin. Sitä oli tällä kertaa kaksi lehteä ja kolme kirjettä. Kirjeissä oli tv - lupalasku ( suoraperinnässä) lehtilasku ( maksan itse) ja kirje pankista, ei vakipankistani vaan tuosta toisesta, missä minulla on sellainen pikkutili, muutamaa maksua varten avattu, mutta muuten käyttämättä. Tuo ruojan pankki ilmoitti nyt tilinylityksestä.
RAIVOSTUIN.
Koska kello oli 15.55 soitin pankkiin. Naisvirkailija, joka vastasi puheluuni oli erittäin ammattitaidoton asiakaspalvelija, alkoi jäkättää vastaan sen sijaan että olisi ottanut asiastani selvää ja selvittänyt mistä asiassa oli kyse. Tulin entistä vihaisemmaksi puhelun aikana kun asia ei alkanut selvitä.
Maanantaina en ehdi paikalliseen konttoriin, en ehkä koko viikolla, mutta asian pitää hoitua puhelimessa ja pankinjohtaja varautukoon soittooni huonosta asiakaspalvelusta.
Jos asia ei hoidu puhelimella kerron julkistavani pankin nimen netissä - siis täällä.

Huh, johan helpotti, kun tänne purin.

Montako päivää

on jouluun...
äsh, eikun Tampereen messuihin.
Eilen ilmottauduin matkalle messuilemaan... jaksanko odottaa 13.11. saakka.
Vielä perjantai ja 13 päivä... hih!

Kysymyksiä ja vastauksia

Missähän on minun nypylät?
Meinasin aloittaa kansalaisopistossa nypläyksen kymmenisen vuotta sitten, mutta porukassa tuli riitaa seuraavista opiskelukerroista ja se oli liikaa minulle. En jatkanut. Hankin kuitenkin muutaman parin nypylöitä, mutta nyt ei ole pienintäkään tietoa missä ne ovat. Peruslyönnit opettelin sitte omin päin ja nypläsin vähän matkaa kapeaa pitsiä muistaakseni käsityölehden oppien avulla, sain jopa ihan oikeannäköistäkin aikaan. Kansalaisopistossa olisi nyt taas tarjolla kurssi, opettaja on vaihtunut ja ainakin yksi riitelijä on on muuttanut pois.
Toinen vaihtoehto olisi kerrata kieliä.

Neuletapaamiset, missä ja milloin?
Kokoonnuimme viime talvena käsityökeskuksessa ja olemme sinne edelleen tervetulleita, päivää vaan pitää vaihtaa. KIP-päivänä oli puhetta tapaamisen järjestämisestä Iisalmessa, mutta minun työajat ja bussiaikataulut eivät käy yhteen niin hyvin että voisin käydä Iisalmessa, tietysti voisin hankkia oman auton ihan neuletapaamisia varten, muutenhan en sitä toistaiseksi tarvitse. (onko olemassa merkkejä/malleja knit, purl, yarn, garn, needle, yms. tarkoitukseen sopivaa värin ei tarvitse olla pätkäriäkätty)
Tähän asiaan toivon kannanottoja kaikilta asiasta kiinnostuneilta, sekä aiemmin mukana olleilta, että mukaan haluavilta ja muiltakin ihan muuten vaan.
Yritetään löytää mahdollisimman sopiva ratkaisu kaikille.
5.9. olen lupautunut käsityökeskuksen syyskauden avajaisiin neulomaan sukkaa ja esittelemään myös neuletapaamista. Toivotaan runsasta osanottoa sinnekin.

Kesä loppui täällä klo 14.50, helle meni piiloon ja sade tuli ja on jaksanut vaikuttaa jo liki seisemän tuntia. Hih! Syksy tulee- saa neuloa. Onhan siinä välissä syyskesä ennen totaalista syksyä.

Ennustus: ensilumi sataa syyskuun lopussa/ lokakuun alussa. Perinnetieto, katsotaan kuinka käy.

Nyt nukkumaan, että saadaan riittävästi unta.

huh hellettä

Tästä piti kirjoittaa jo viikko sitten, mutta reipas meno töissä ja helle imaisikin minusta kaikki mehut ja pisti tilalle kolotusta ja jomotusta.
Mari arvuutteli heinäkuun alkupuolella toista nimeään - minun tuttavapiiriin kuuluu useampikin Mari Johanna ja sitä sitten veikkaamaan ja osuin oikeaan. Minä en yleensä voita arpajaisissa, mutta tänä kesänä on kaikki toisin ja tuli jo toinen voitto.


Tämä kaikki oli postilaatikossa viime tiistaina: kaunis bambuinen tiskiluuttu, suklaata (on vielä syömättä) ja mietelause kirja sekä kiva kortti. Kiitos Mari!

Neulottukin on, puikoilla on pikku-Elinan sukat äidin antamasta silkkivillasta. Purettu myös, nyt menossa toinen aloitus.

Yksi meemi on taas kiertänyt maailmaa:
1. Pehmeintä maailmassa -kesäinen järvivesi heinäkuisena iltana auringonlaskun aikaan.
2. Liian makeaa - kääretorttu, kotitekoinen
3. Mieluisin ääni - linnunlaulu hämärtyvänä alkukesän iltana (lehtokerttu, satakieli,
laulurastas)
4. Järkyttävin haju -humalaisen oksennus
5. Himottavan hyvää - kuivat lakut
6. Tuoksuu hyvälle - vastapestyt hiukset
7. Oudoin hajumieltymykseni - suon hajut.
8. Lapsuuden hajumuisto - mummon leipoma leipä ja pulla.
9. Kutittaa - villa ja muut eläinkarvalangat
10. Riipii korvia - vesiskootteri
11. Etova maku - keitetty maito, imelä
12. Pelottava ääni - tappelun äänet
13. Kylmää vai kuumaa - kylmää, mieluiten viileää ei jääkylmää.
14. Iljettää koskea - Kylmennyt vainaja. (joskus on vaan pakko)
15. Tuntuu hyvältä kädessä - Ruusupuiset puikot ja silkkilanka.

Pitsipipo

Hetki sitten valmistui tämä pitsipipo, sillä yhtä varmaa kuin on että loma loppuu niin helteen jälkeen tulee pohjatuulet ja viileät illat.


Lähikuvaa pingottamattomalta päälaelta. Väri on huomattavasti tummempi luonnossa, kuvasin parvekkeella, ensin pioi salaattikulhon päälle ja sitten kulho alassuin pajukoristeeseen.


Tekniset tiedot
lanka: garnstudion cotton viscose
kulutus 61g
puikot: 3mm vanha pyörö 60 cm ja sekalainen satsi sukkapuikkoja
malli : omasta päästä, aloitus purettu 3-5 kertaa
pitsimalli voi löytyä jostakin mallikirjastakin, mutta tässä kyllä sepustin omiani silmukkamäärään sovitettuna.

Heinäkuu meni jo

Lomapäivät mökillä ovat parhainta lomaa.


Tilastot kertovat vain harvoista hellepäivistä, mutta meillä aurinkoa riitti.


Neule on vielä kesken, mutta näitä käsitöitä tuli tehtyä enemmänkin.
Jokailtaiset makkarat tarvitsevat puita.


Nukuin aitassa kesän parhaimmat unet.


Lämpötila laski yöllä aika alas, jopa alle +15 astetta, mutta tuon ison sinisen peiton kun piti toisena peittona niin tarkeni hyvin. Ison peiton niksi on sen hyvä pysyvyys päällä, vaikka kuinka pyörisi yön aikana.

Lontoo 12.-15.7.

Tulin pistäytymään kotona ja toin kassillisen likapyykkiä.
Muutama kuva reissusta.
Kivaa oli.

Montako sateenvarjoa?


Näitä oli ympäri kaupunkia.


Big Ben ja pisarat.
Minä olin katon alla.
En kastunut.

neulottukin on ... piti myös purkaa...

Loma jatkuu mökillä...

Lomalla sitä ehtii ja kerkiää

Kävin sulattamassa äitini pakastimen.
Äitihän katkaisi kätensä (oikean) juhannusaattona ja on tarvinnut monenlaista apua sittemmin, nyt omasta itsestä huolehtiminen alkaa sujua, mutta on kuitenkin töitä, joita ei voi itse tehdä. Samalla reissulla valmistui kokonaista KOLME kappaletta uusia töitä, joista ei valitettavasti ole kuvia.
Kuten jo aiemmin kerroin, Hulina-kissa ilmoitti tarvitsevansa uuden lelun. Äiti haki ullakolta ison pussillisen fritidsgarn-tutkaimia*). Niistä minä sitten virkkaamalla ja huovuttamalla tein nuo kolme kissan hiirilelua. Kaksi on harmaa-hvalkeakirjavia ja kolmas pienempi koko harmaa. Menomatkalla kävin Kuopiossa, enkä käynyt ( jos olen ihan rehellinen niin en ehtinyt) lankakaupassa. Oli siinä työtä ja tekemistä kerrakseen kun välillä ravasin kellarissa pakastimen kimpussa.. Kävin pankissa, ostin housut ja torilta lihapiirakan, (kuka voi vastustaa Hanna Partasen lihapiirakoita nam!)
Nyt pitää lyhentää omat ja miehen housut, ommella vähän muutakin, pakata laukkuun reissuvaatetta ja kakkuvuoka (mökillä ei ole moista kapistusta) ja siistiä ympäristöä sekä sopia naapurin kanssa kukkien kastelusta.
Ensin on sukulaisparin 50+50-vuotisjuhlat huomenna ja sitten kohti Lontoota, josta palaamme torstaina aamuyöllä, sitten mökille ja siellä sukuneuvoston kokous perjantaina. 20.7. tulee nuohooja ja joskus loppukuusta metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja. Sopivassa välissä pakastetaan mansikoita ja johan minä näin sinistyviä mustikoitakin.

Vaikka tuo äiti ei ole tuon vaivaisempi olekaan, olen alkanut ymmärtää omaishoitajan työn raskautta. Kun vuosia huolehii toisesta ihmisestä jatkuvasti on lomapäivänsä ja lepotaukonsa ansainnut. Omaishoitaja on usein itsekin jo ikääntynyt ja hoidettava tarvitsee monenlaista huolenpitoa.

*) tutkain= langanpätkä, joka kangaspuilla kutoessa jää loimen lopusta tähteeksi. Usein n. 60 - 80 cm.

Heinäkuun helteet

Ensimmäinen lomapäivä takanapäin.
Tulin mökkireissulta kotiin ja hammaslääkäriin. Lohenneeseen takahampaaseen aloitettiin juurihoito. Olin tunnin selälläni hammaslääkärin tuolissa, koska puudutus oli huolella tehty ei olo muuten paha, mitä nyt suun kuivuminen vaivasi. Sitten puudutuksen poistuttua tarvittiin särkylääkettä aivan kuten lääkärini ennusti.
Minä en ota ihan helpolla mitään ylimääräisiä lääkkeitä, mutta lääkäri selitti miksi nyt pitää ottaa. Onneksi on vain särkylääke, ei antibiootti.
Hain työpaikalta työvaatteita pesuun ja ilmoitin olevani valmis töihin: säännöllinen työaika (lomalla ei tunneta 8 tunnin työaikaa) toimenkuvassa selvästi rajatut tehtävät (lomalla oltava kokki, kirvesmies ja 100 muuta virkaa lisäksi) ja esimiehen tuki (mieheni ei ole esimiesainesta ja anoppi jahkaa asioita ees-ja-taas, minun pitäisi päättää...) kyllä töissä on helpompaa ja taitaisi olla lämpimämpääkin.
Eilen kunnostettiin valurautapata ja laitettiin ruokaa avotulella ulkona: minulla oli pitkähihainen pusero, collegetakki ja vuorillinen kesätakki ja silti piti etsiä tuulensuojaa. Tuuli oli niin voimakas etten uskaltanut jättää avotulta hetkeksikään silmistäni, mutta kaikki sujui hyvin ja sammutimme tulen huolella.
Neule cottonviscosesta edistyy ja ei edisty. Kokeilin yhtä pitsimallia, ei hyvä, purin, kokeilen nyt toista, mutta puran senkin ja kokeilen samaa mallia, mutta muutan yhden kohdan. Valmistuu joskus- vaikka nyt olisi taas ollut tarpeen onhan tulossa jonkinlainen kesäpipo.

Viikonlopulta ei ole kuvia, mutta piristetäänpä tätä mummoni lempikukilla: hänen ovat alunperin istuttamat. Myyrät kuljettivat näitä pitkin pihaa 70-luvun lopulla. Lopulta kaivoimme äidin kanssa mukuloita tikkerperipensaasta, metsärauniolta ja syreenipuskasta muun muassa ja laitoimme penkkiin takaisin. Viime talvena myyrät söivät osan, mutta vielä oli jäänyt kukkimaankin. Keisarinkruunu, vanha (70-v)maatiaislajike.

P.S. nyt lähden lomailemaan netittömään maailmaan (miehellä on mokkula, mutta konetta käytetään vain hänen opiskelujuttuihin - akut eivät riitä minun blogiseikkailuihin) joten toivottelen kaikille leppoisaa heinäkuuta, ei palelluta eikä saada auringonpistostakaan, mutta ladataan akkuja pimeää ja kylmää talvea varten. Ollaan ulkona ja tankataan d-vitamiinivarastot täyteen.

Runon ja laulun viikonloppu

Viikonloppu lapsuusmaisemissa vierähti paitsi äitiä passatessa, myös kulttuuritapahtumissa. Aivan kaikkiin tapahtumiin en ehtinyt, mutta johonkin kyllä. Yön kukkujaiset pidin omassa rannassa, saunan kuistilla. Saunareissulle ei kamera lähtenyt mukaan, joten ei ole vesikuvaa.
Pihassa kukki runsain mitoin, tässä muutama makupala.

Juhannusruusu


Suviruusu on levinnyt pitkin metsää. Isäni istutti tämän ruusun metsän reunaan, koska tiedossa oli kuinka kova tämä on leviämään. Lähellä ei ole muita istutettuja kukkia. Meidän pihassa ei ole sen kummempaa suunnitelmaa, kuin veljeni vaatimus, että ruohonleikkuun on sujuttava helposti.


Kesän kauneimpia on kuitenkin tämä valkolehdokki, jonka löysin ihan pihapiirin läheltä. Tästä orkideasta minäkin pidän.


Tällä reissulla otin myös hoitaakseni äitini äidinisän haudan, kysessä on ainaishauta, käyttöoikeutta aina vuoteen 9999 saakka ja siihen voi haudata vain jo haudatun iso-isoisän suoraan alenevassa polvessa olevan jälkeläisen, ei puolisoa. Ilmoitin itseni yhteyshenkilöksi ja olen ilmoittanut myös käyttäväni tuota oikeutta aikanaan. Hyvä se on tietää missä luut lepäävät.

Maananaina kannatti käydä postilaatikolla, siellä oli "the kirja". Oikea sukantekijöiden bestseller.
Olen lukenut toisten vaikeuksista saada kirja, on tilattu läheltä ja kaukaa, minä tilasin kirjani ihan kotimaasta ja maksoin siitä alle 20 euroa.

Maanantai menikin kuvia katsellessa, ja pitihän sitä selata hieman tänä aamunakin ennen töihin lähtöä. Ongelmana on vain mistä ihanasta mallista aloittaisin.
Aivan kiireisenä työnä olisi kuitenkin tehtävä kissalelu Hulina-kissalle ja sukkia uusille sukulaisille ( pikkuserkkuni kaksosille).

Viimeinen viikko töissä menossa ennen lomaa. Kyllä tämän vielä jaksaa.

ps. mitä lahjaksi valmistuvalle maisterille ( miehen kummityttö) - koruista ei piittaa- vinkkejä otetaan vastaan isolla kiitoksella.

Ajatuskudelmia

Taaskaan ei neulomiset suju, sormet ovat kuin tönkkösuolatut muikut. Tunsin yölläkin kivun unen läpi, en kuitenkaan herännyt, vaan katselin unta, jota olen sitten miettinyt pitkin päivää. Olisihan elämä voinut kuljettaa noinkin.
Aamulla kaipasin tuolla lyhyellä työmatkallani käteen kynsikkäitä - ei ollut edes trikoosormikkaita taskussa.
Ennen nukkumaanmenoa on annettava sormille vielä kylmähoitoa, koetan pärjätä mahdollisimman pitkälle ilman särkylääkkeitä.
Kudinasioita olen kuitenkin ajatellut: taidanpa jättää tulevana syksynä SNY-kierroksen väliin, ilahdutan itseäni sitten Tampereen messuilla lankaostoksilla ym.
Sukkia ja patalappuja voin tehdä haasteisiin ja voihan sitä osallistua johonkin kertavaihtoonkin, jos sellainen kohdalle osuu.
Nyt kuitenkin ompeluhommiin. Pitää tehdä äidille kankaanpalasta kesäpontso. Hän loukkasi kätensä juhannusaattona (muruma oikeassa olkavarressa), eikä nyt saa päälleen paljon mitään: napitettavia puseroita on vain yksi käypäinen. Eikä minullakaan ole kuin yksi, jonka vien lainaan. Lähikaupasta löysin 5 eurolla ehkä sopivan ja arkioloihin surautan kevyestä viskoosista pontson.
Huomenna menen sinne tukanpesuun ja hoidan muitakin juttuja. Puhun myös ympäri ottamaan kotipalvelua avuksi, kun nyt apuna olevat sukulaiset lähtevät pois.

Juhannus oli ja meni

Mökkijuhannus on unelmien juhannus, mukavaa yhdessäoloa ilman kiirettä ja työpaineita. Mitä nyt piti laittaa ruokaa, lämmittää ja siivota tupa asuttavaksi, siistiä pihaa ja rantapolkua.

Isäntä hommissaan.


Mustikka tarvitsee nyt sopivassa suhteessa vettä ja lämmintä.


Kansallinen juhannusruoka kypsyy.


Syreeni kukkii, juhannusruusu ei vielä.


Oli sadetta ja paistetta, tyyntä ja tuulta. Pelattiin korttia ja seurusteltiin. Nukuttiin paljon ja herättiin virkeinä. Katsottiin ikkunasta sinistä taivasta ja pitkiä puita. Laskettiin koskelonpoikaset. Puhuttiin metsänhoidosta ja gradunteosta. Kannettiin puita ja vettä. Syötiin ja saunottiin. Luotiin neuleeseen silmukat.

Postipäivä parhain

Eilen oli postipäivä "parraasta piästä". Hain aamupäivällä postista Tapion kaupan paketin. Samalla reissulla käytiin myös apteekissa ja kirjastossa. Piti laskea montako vetokoukkuautoa oli parkkipaikalla, tutkia autojen merkkejä ja malleja ja muistaa kuinka itsekin tuli käveltyä pitkin reunakiveystä aikoinaan. Tuokio reippaassa poikaporukassa oli yksi parhaista hetkistä työssäni. Tapion paketissa tuli muutama kerä Santorinia (oli halvennuksessa) siis vähän enemmän kuin tarvitsen. Neljä kerää upeaa tummaa lilaa Muscatia (näyttää kuvassa liian vaalealta) lähinnä tutustumistarkoituksessa ja kaksi kerää tummansinistä Cottonviscosea kesäpipoon (jos sitten tarkenisi paremmin). Pipo on pakko tehdä, kävin eilen illalla kampaajalla ja palattiin takaisin lyhyeen malliin, eihän tämä tukka kovin pitkä ollut vielä, mutta muistutti kiireisen työpäivän iltapuoliskolla harakanpesää, sellaista harmaata. Nyt on mukava olla. Kiitos Jaana!



Kotona odotti postilaatikossa pehmeä kirjekuori, pankin kirje ja päivän lehti.
Kuoressa oli kaunis Marimekon pussukka, Lapuan kankureiden pellavapyyhe ja suosikkilakuani. Palkinto Eilan blogiarvonnasta. Pussukka etsii vielä käyttötarkoitustaan, ihana pyyhe pääsee lasien kuivaamiseen. Minä arvostan erityisesti pellavatuotteita kodin tekstiileissä. Kiitos Eila!!!


Eikä se pankin kirjekään hullumpaa sisältänyt. Ihan kiva juttu sielläkin. Eilisen kaltaisia postipäiviä voisi oikeastaan olla useampiakin.

Nyt on alettava valmistautua juhannuksen viettoon: hankittava junalippu sunnuntaiksi ja pakattava kassi. Kameran paristot pitää ladata. Lähden huomenna suoraan töistä kohti mökkiä. No, hellehepeneet jääkööt suosiolla pois matkasta, otan farkut ja pitkähihaista mukaan, mökillä on työ- ja arkivaatteita pieni varasto, eiköhän tuolla pärjää. Reissuneuleeksi kesäpipo.

Ihanaa mittumaaria kaikille, älkää paleltuko kokolla!

KIP kip

Huom!!! linkki paikalliseen lehteen.

Nyt on sitten Ylä-Savokin julkineulottu maailman kartalle. Meitä oli neljä rohkeaa, joita paksut pilvet tai viileä tuuli ei haitannut vaan annoimme puikkojen ja koukun suihkia. Viimeisen tunnin vietimme kauppahallissa tuulensuojassa ja lämpimän kahvin ääressä.
Ennen neulomista kävin kauppahallin lankamyymälässä etsimässä huivilankoja tähän. lisäksi tarvitsin lisää lankaa keskeneräiseen etiopianuttuun. Minulla on jokin ihmeen viherrys menossa, koska ostin vain vihertävää lankaa.
Neulomisen jälkeen kävin vielä torin laidalla olevassa cittarissa, muka hakemassa jotakin suuhun pantavaa, mutta lehtihyllystä tarttuikin mukaan Inteweave Crochet, jossa on mukavia, ihan toteuttamiskelpoisia malleja. Myös punainen kassi, jota katsoin kuukausi sitten oli pudottanut hintaansa ja lähti mukaan. Niinpä ruokaostoksille ei ollutkaan enää aikaa vaan piti kiiruhtaa bussiin ja kotiin.

Olen tainnut kehua vanhan blogin puolella Iisalmen kauppahallia, mutta kyllä sitä kannattaa kehua tässäkin. Lankakaupan ohessa on paikallisten käsintekijöiden töiden myyntiä, erittäin laadukasta tavaraa. Hallissa on myös Pupujussikoiden myymälä ja erittäin laadukas lihakauppa muutamia mainitakseni.

PIF - anna hyvän kiertää

Viime kesän ja syksyn aikana kiersi blogistaniassa PIF - anna hyvän kiertää vaihto.
Osallistuin tähän Hannan blogissa ja tänään postilaatikossa oli paketti. Hanna neuloo ihania sukkia, joten arvelin sukkien olevan paketissa ja oikeaanpa osui arvaukseni.
Katsokaa millaiset ihanat punaiset sukat sain. Paketissa oli myös mansikkasuklaata (ujoa, ei halunnut kuvaan).

Kuva ei toista sukkien upeaa puhdasta punaista väriä likimainkaan oikein. Tässäpä minulle juhannussukat aattoiltana saunan jälkeen jalkaan.
Koko on muuten just' eikä melkein. KIITOS HANNA!

Nyt on sitten minun vuoroni:
PIF tulee sanoista "Pay It Forward", joka on suomennettuna "Anna hyvän kiertää", säännöt ovat seuraavanlaiset:

1. Lupaan valmistaa käsin jotain mukavaa kolmelle ensimmäiselle, jotka jättävät kommentin tähän viestiin.
2. Lahjan saat jossain vaiheessa seuraavan 12 kuukauden aikana.
3. Annat hyvän kiertää edelleen omassa blogissasi.

Pienenpieni puutarhani

Kotiin on kiva tulla. Tämä kaunotar tervehtii minua ulko-oven luona. Ruukku on ikivanha muoviruukku ja siinä kasvaa nyt lobeliaa, pelargonia tai tuttavallisemmin pelakuu ja vielä yksi taimi kesämurattia. Muratti säilyy myös talven yli vihreänä.

Tämän orvokkiamppelin hankin jo toukokuun alussa, Hyvin on kestänyt kylmät yöt ja ne muutamat paahteisetkin päivät.


Toinen ruukku on aivan samanlainen kuin edellä esiteltykin.
Hyötypuutarha ( se persilja) oli vielä nuutuneen näköinen, en esittele sitä vielä.
Kovin paljon en viitsi laittaa kukkia parvekkeelle, kun pitää välillä turvautua naapurin rouvan apuun kastelussa.
Nyt nukkumaan. Huomenna on heti aamusta lohjenneen hampaan korjausta. Pitää olla virkeä heti aamusta.

Sitä sun tätä sunnuntai

Minun viikonloppuni ovat jo pitkään olleet käänteiset: lauantai on lepopäivä ja sunnuntaina tehdään sitten kaikenlaisia viikonloppuun kasautuvia hommia. Aloitin päivän varhain aamulla lukemalla päivän lehden ja pistäytymällä lukemassa varhaisimmat blogipäivitykset. Sitten otin pienet torkut, kun avoimesta ikkunasta tuli niin kylmää että aloin palella ja ainoa varma lämmin paikka on omassa sängyssä, yrittelin samalla parannella alkavaa päänsärkyä, joka kuitenkin vaati tujakat kahvit. Kahvin kanssa surffailin vähän lankakauppojen sivuilla ja tein pienen tilauksen - siitä enemmän sitten kun langat saapuvat.
Istutin tänään viikolla ostetut kukat parvekkeelle, pari pelakuuta, lobeliaa ja kesämurattia. parvekkeeni on aamuaurinkoinen, mutta päivemmällä varsin varjoinen ja lähestulkoonkaan kaikki kukat eivät siinä menesty. olen luopunut toivosta saada esim. Marketta kukkimaan koko kesän, pelakuu, tuo vanha tuttu sen sijaan jaksaa kukkia koko kesän ja on sangen helppohoitoinen. Tänä vuonna en saanut valkoista, piti tyytyä peruspunaisiin. Istutin myös muutaman orvokin ja hyötypuutarhaksi luettavaksi persiljaa.
Siivous jäi kesken, kun piti lähteä lipasvahdiksi vaalipaikalle. Äänestäjiä kävi sangen vähän, eikö ihmiset ymmärrä, että eurovaaleissa todella valitaan ne suurten asioiden päättäjät.
Ihmiset osallistuivat kiitettävästi lipaskeräykseen, ainakin puolet äänestäjistä kävi lippalla. Lipas olikin lähestulkoon täysi. Kolmen laitapuolen miehen kimppa valitsi ensin yhteisen ehdokkaan ja kävi äänestämässä ja sitten puistelivat taskunpohjiaan ja jokainen sai kokoon kaksi euroa lippaaseen.
Kotiin palattua soitti ystäväni, jonka kanssa jutellaan aina tunti, vähempi ei riitä. Soittelemme vain kerran kuussa ja puhuttavaa riittää. Lopun iltaa olenkin seurannut vaalituloksia, on minulla neulekin tuossa, se jatkuu hitaasti, mutta varmasti. Tarkemmin siitä kunhan valmistuu.
En ehtinyt kuvaamaan kukkia vaikka niin oli tarkoitus.
Eikä ollut tämäkään päivä pelkkää menestystä, illansuussa hajosi takahammas, juurihoidettu ja useammasti paikattu - nyt terävä reuna hankaa kieltä pahasti, eli on oltava "kieli keskellä suuta" kirjaimellisesti. Huomenna soitelemaan lääkärinaikaa heti aamusta.

Neljä

Tämän kaikilla kiertäneen meemin nappasin Sartsalta.

Neljä työtä,joita olet elämäsi aikana tehnyt

1. mansikanpoimijana Suonenjoella
2. lastenhoitajana Ahvenanmaalla
3. hoitoapulaisena vanhainkodissa
4. maatalon emäntänä
nämä kaikki ennen nykyistä työtäni

2. Neljä tv-ohjelmaa,joita tykkään katsella

1. puoliyhdeksän uutiset
2. antiikkia antiikkia
3. asiaohjelmia ja haastatteluja
4. Elämä käsissä

3.Neljä paikkaa,joissa olen ollut lomalla
1. Tallinna useamman kerran
2. Mökillä
3. Praha
4. Pariisi

4.Neljä internetsivua joilla käyn päivittäin
1. Savon Sanomat
2. Iltapäivälehdet
3. Blogilistan suosikit
4. Allergia- ja astmaliitto

5. Neljä lempiruokaani
1. Rantakala
2. Rukiiset voileivät
3. Keitetty riisi ja ruskistettu porsaanjauheliha
4. Kinkkusalaatti

6. Neljä paikkaa jossa mieluiten olisin juuri nyt

1. Mökillä
2. Pariisissa
3. Miehen kotona
4. Omaa kotia ei mikään voita

Jos tämän joku vielä haluaa, ole hyvä ja ota pois. Jätä kuitenkin jälki kommentteihin niin käyn lukemassa.
Hyvää viikonloppua kaikille!

Päivän kysymys

Missä se kesä on?
Miksi televisiota ei voi katsoa sähkökatkon aikana?
Kuka katkaisi sähköt?
Kaatuuko tuo lipputanko?
Miksi valot eivät syty?
Onko pihakoivu vielä pystyssä?
Tuuleeko sielläkin?
Toiko Putin tämän tuulen mukanaan?
Miksi tuulee?
Miksi pitää laittaa takki päälle?
Minne kesä on mennyt?

Miksi blogilista ei toimi?
Pitäisköhän minun neuloa?
Onko syksy?
Miksi?

Murteella

Törmäsin tähän murremeemiin äipän touhuissa. Tässäpä minun versioni.

Korvaa omalla tavallasi sanoa sanat niin kuin se sinulle sopii suuhun parhaiten.

1. Äitini punainen mekko mahtuu myös minulle.

- Äetinj punane mekko mahtuu minullekkii.

2.Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedon opettaja antoi ?

- Tarviitko jeleppuuta siinä kirjotustehtävässä, minkä se muantiijon opettaja anto?

3.Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.

- Pitäskö sitä mukamas tehäkkii nii ku sinä oot sen arssinoena.

4.Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin klo 17.45.

- Minun mummoenj sano hakevasa meijät varttia vaelle kuus.

5. Matkustin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.

- No ku juna jätti niin pitikii männä sinne piäkaapunkii rynttämyllyllä.

6.Oletko nähnyt missään veljeni matkapuhelinta ?

- Et sitte ou nähnä missää poekapennu mäläkätintä?

7. Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes & Mauritzissa ?

- Mänitkö ostamaa sen hamee, mikä nähtii viime viikolla siellä hooämmän kaopassa

8.Olethan sinä jo kysynyt eiliset kotitehtävät ystävältäsi ?

- Et sitte ou tentanna niitä öylösenpäevän kottehtäviä ystävältäs ?

9.Minun on nälkä, voitaisiinko me mennä syömään ulos ?

- Nyt iski huiko, mäntäskös vahvistammaa henkvakkuutusta ulos.

10. Muista olla varovainen ja pidä matkapuhelin lähettyvilläsi.

- Out sitte turhia hötkyilemätä ja piät tuon mäläkättime kourassas.

Tämä murremeemi on kiertänyt lähestulkoon kaikkien blogeissa, mutta savolaisversioon en ole vielä törmännyt. Näin siis minun suussani nämä taipuisivat.

Neulomalla, aarre ullakolta

Äiti käski minun tutkia ullakolla olevan kaapin sisus, onko poisheitettävää ja onko talletettavaa. Meidän ullakko ei sisällä mitään valtavia aarteita, talo on valmistunut 1969 ja ullakko on ollut lähinnä varastona missä on säilytetty ylimääräisiä vuodevaatteita, äidin kutomalankoja ja vaatteita. Ullakolla on myös kuivattu pyykit talvella. Eikä se ole kuin kapea tila yläkerran huoneiden vieressä katonlappeen alla. Ullakko on myös suursiivottu ainakin kerran viidessä vuodessa ja pienempi siivous on tehty joka kevät.

Lehtipinossa oli vanha vihko, huolellisesti paperilla päällystetty, alunperin sininen ruutuvihko.



Vihko on ollut äitini ystävän Taimin. Taimi oli ahkera ja taitava käsityöntekijä, nimenomaan neuloja. Taimi oli syntynyt helsingissä 1906, mutta asui Savossa äitini naapurissa sodan jälkeen useita vuosia. Ammatiltaan hän oli kirjansitoja, mutta eipä pienestä maatalouspitäjästä noita töitä löytynyt. Taimi hankki toimeentulonsa luontaistaloudella, kasvatti perunat, juurekset ja marjat. Suolarahat hän hankki käsitöillä, pääasiassa neulomalla. Paikkakunnan miehet kävivät metsätöissä ja tarvitsivat lämpimiä villapaitoja ja myös -housuja. Siihen aikaan talvet olivat pakkastalvia ja metsätyöt tehtiin pokasahalla ja puutavara ajettiin hevosella.
Taimi neuloi myös paikkakunnan naisille, kaikilla naisilla ei aika riittänyt neulomiseen, sillä karjanhoito, ruuanlaitto, leipominen ja monet muut taloustyöt veivät ajan niin että käsitöitä ei ehtinyt paljon tehdä. Isot vaatteet oli silloin teetettävä ammattineulojilla.

Vihko on vuodelta 1953, se selviää kannesta. Siihen on koottu neulemalleja Neoviuksen neule-ja käsityöt lehdestä sekä Omin käsin ja Uusi nainen lehdistä.

Alkupuoli vihkosta on lehdistä leikattuja ohjeita. Joko koko ohje on liimattu vihkoon tai sitten
kuva mielenkiintoisesta mallista ja itse ohje sitten kirjoitettu käsin.



Muutamista malleista ei ole kuvaa, kommentti keneltä malli on saatu ja ohje on kirjoitettu käsin käsialalla, jota ei enää osaa kuin muutamat vanhemmat ihmiset. Me konekirjoittamisen ajan ihmiset olemme ilmeisesti menettäneet kauniin käsialan. Nämä ohjeet on kirjoitettu pullomusteella ja näkee missä kynää on kasteltu. Muste on muutaman kirjaimen kohdalla vahvempaa. Muste on ollut erittäin laadukasta, se on edelleen erittäin lukukelpoista. ( Paljon nuoremmat 70-luvulla kuivamusteella kirjoittamani tekstit ovat muuttuneet joko sinisestä punaisiksi tai muuten lähes lukukelvottomaksi sotkuksi.)
Muutama ohje on kirjoitettu kosmoskynällä.


Aion tehdä parista mallista ainakin mallitilkun ja kopioida ohjeen omaan käyttööni.
Jos veljeni haluaa vihkon itselleen ( hän oli Taimin sydänystävä) hän saa sen kesällä. Muussa tapauksessa tarjoan sitä joko Suomen käsityön museoon tai sitten tänne.