Himmelin alku

 

 Olen vuosia haaveillut himmelistä ja tässähän se nyt on. Kansalaisopistossa oli marraskuussa himmelikurssi, jolle ilmottauduin mukaan. Olin ensimmäisenä iltana suunnittelemassa omaa työtäni, mutta kun olisi pitänyt olla viikonloppu kasaamassa himmeliä niin minuun iski edellisenä aamuna vatsatauti, joka piti kotona lahellä vessaa ja sänkyä eikä kasaaminen edennyt tämän pitemmälle.

Tästä on kuitenkin pikkuhiljaa edetä niin että kaikki katkotut oljet tulee käytettyä. Muita käsitöitä on vain hiemen keskeneräiset vauvansukat entiselle työkaverille.
Leipätyö on muuttunut tänä syksynä niin että olen tehnyt töitä myös viikonloppuisin ja iltaisin enimmillään jopa 12 ja ½ tuntia yhteen putkeen. Viikonlopputöistä on seurannut vapaapäiviä keskellä viikkoa, mutta valitettavasti en voi pitää kahta päivää peräkkäin vaan päivät pitää jakaa sinne missä ne haittaavat vähiten varsinaisen päivätyöni järjestelyjä.

Ranteet ovat taas yrittäneet sanoa työsopimusta irti, joinakin aamuina on tosi tuskaista saada ranteet liikkumaan yön jäljiltä. 

Vaikka en itse ole yhtään jouluihminen toivotan kuitenkin

Hyvää Joulua sille joka tänne eksyy.

Vähän

Vähän on valoa, joten kuvasin keskeneräisenä, sillä kun valmistuu iltapuolella on vain pimeyttä.

Ovat menossa työkaverin tulevalle tyttärelle.

Samanlaiset pitää tehdä myös isännän kummipojan perheeseen tulevalle esikoiselle.

Malli on omaa suunnittelua, tähän tapaan olen tossuja tehnyt parikymmentä vuotta.
Varren mallineuletta vaihtelen tässä lähtökohtana 2o1n ja kaksyhteen -langankierto vuoroin oikealle ja vasemmalle.

Alku

Tarvitsen paremman neulan.

Päivän pistelyt

Tässä tilanne hieman ennen puoltayötä. Kameran kello on kesäajassa ja siksi kuvassa jo huomisen päivämäärä.
Pistely oli yllättävän mukavaa, jospa tämä jatkuisi nyt kun on kolme lomapäivää. Huomenna aion kuitenkin suunnistaa montun*) reunalle eli Kuopioon alennusmyyntejä katsomaan.
Tiistaina käyn kasvo-ja jalkahoidossa ja keskiviikkona on fysioterapia.
*)= Kuopion tori on iso monttu remontin takia

Selviytymisohjeita myrskyn varalle

Ilmatieteen laitos on ennustanut viikonlopuksi lisää ukkosmyrskyjä Itä-Suomeen. Astan, Veeran, Mantan, Maurin Janinan ja Unton kokeneena kokosin tähän muutaman hyväksi havaitun niksin kuinka selviytyy myrskystä ja sitä seuraavasta sähkökatkosta. (Eilisillan katko oli minulla vaivaiset 4 tuntia, jossakin jatkuu edelleen yli vuorokausi myrskystä).

• Myrskyn raivokkaimmiksi hetkiksi kannattaa varata turvalankaa hiplattavaksi.Mieluiten useampikin kerä.
  
• Jos pimeys ei ole totaalinen, voi aloittaa uuden neuleen kunhan ohje on tulostettu etukäteen. Varminta on tehdä etukäteen muutama myrskyaloitus valmiiksi sellaiseen paikkaan että ne löytää heikon taskulampun valossakin. Esim. olkkarin pöydälle.
  
• Salaman valo ei riitä pitempään ohjeen lukemiseen.
• Älä käytä metallipuikkoja ja koukkuja.
  
• Patalapun/ tiskirätin voi yrittää neuloa ilman valoa, kunhan laittaa tasaluvun silmukoita ja malliksi vaikkapa ainaoikeaa.
• Päättelyt ja puikoilta pudonneet silmukat on viisainta jättää myrskyn jälkeiseen aikaan.
  
• Jääkaapin/pakastimen sulamistuhojen ehkäisemiseksi aloita syöminen heti.
• Älä hätäänny tielle kaatuneista puista - ne antavat lisäaikaa neulomiseen, kun ei voi mennä muualle.
  

Huivinmallia etsimässä

Sain alkuviikosta valmiiksi nuo 450-vuotisjuhlasukat, jotka lähtivät koettamaan onneaan kilpailuun, eli niistä ei sen enempää tällä hetkellä.
Mutta nyt pitäis löytää malli tuolle Ruca-langalle. Tarkoitus on tehdä huivi, suorakaiteen mallinen, epäsymmetrinen eli toinen reuna voisi olla suora ja toisessa sitä jotakin, mieluiten samanlainen molemmilta puolilta ja mallikerta n. 12 - max 16 kerrosta. Selasin eilen lähemmäs sata mallia ja kulutin hyvää neulomisaikaa monta tuntia tässä netin ääressä ja minä en ole edes ravelryssä - onko sinne nyt mentävä sinnekin. Minähän hukun nettiin ihan pian milloin sitä sitten neulotaan.

Juoksuaika

Minulla on juoksuaika, ainahan minä olen arkisin menossa työpaikasta toiseen, mutta nyt on kasautunut menoja aivan erityisesti:
tiistaina 9.3. neuletapaaminen, hyvin meni, mukavaa oli
torstaina 11.3. olisi mobiiliviestikoulutusta, olin töissä
tiistaina 16.3. hieroja piti peruuttaa, olin töissä, uusi aika 30.3.
torstaina 18.3. kampaaja tehty
perjantaina 19.3. työterveystarkastus hyvin meni, ihan antoisa kokemus
maanantaina 22.3 mammografia siirretty 30.3.
perjantaina 26.3. allergologi siirretty flunssan takia 9.4.
lauantaina 27.3. kokous osallistuin skypen kautta
jos tilaisin vielä luomenpoiston maanantaiksi 29.3. kun silloin alkaa loma. En tilannut flunssa sotki
Takanapäin on jo aggressio-ja väkivaltatilanteisiin liittyvä avekkikoulutus (työaikaa)
Suurin osa noista on omaan itseen kohdistuvia asioita, neuletapaamisenkin voisi lukea sielunhoito- ja terapiakäynniksi.
Jäljelle jäävä "vapaa-aika" on käytettävä sukan tekoon.

Minun lankani ovat alkaneet taas huudella tuolta sängyn alta, ja pussinpohjilta, millähän niitä kurnuuttaisi hiljaisiksi.

Kaikille kanssaneulojille oikein hyvää alkavaa viikkoa!

Nokka kohti tuulta

Olen sillälailla vinksahtanut, että nautin lenkistä tänään.
Kerrospukeutuminen ja tuulenpitävä uloin vaatekerros tekivät lenkistä ihan mukavan, kun kasvot käänsi välillä pois kovimmasta tuulesta.
Sukkalangat löytyivät omasta varastosta, mallikin alkaa olla jo mietitty, siis puikot heilumaan.

Ullakin on ilmestynyt.

Sinäkö se olet

Tein aamulla lähtöä järjestötoimintaan ja otin reissukassista n:o 2 (se isompi) reissumeikkipussia ja vilkaisin kassinpohjalle ja yllätys, yllätys...
siellä oli...


kaivatuin, etsityin ja kadonneeksi itketty.
Pieni keräsein.
Nyt kudotaan huivi valmiiksi.

Värit on vain sinnepäin, miten sitä parempia keinovalon aikaan.

Järjestötouhusta sain virtaa itselleni.

Nyt neulomaan

Tässä lokakuussa on anopin, työkaverin ja parin ystäväni nimipäivä.
Anoppia taidan lahjoa perinteiseen tapaan amarylliksellä ja toista ystävääni kynttilöillä kuten myös työkaveriakin, mutta toinen ystäväni saa toivottavasti pehmeän paketin.
Neule vaan ei ole jatkunut toivomalla vaan odottaa minua puikkoihin. Valmista ei taida tulla ihan määräpäiväksi, mutta kait sen paketin voi lähettää hieman myöhässäkin.
Kuvia ei ole, uusi kamera on kotiutunut, mutta mitään kuvattavaa ei nyt ole.

Tässä anopin nimipäiväkukka vuoden vaihteessa 2007. Siis annan sipulin, jonka saaja saa kukkimaan jouluksi ja kukintaa jatkuu parhaimmillaan hlmikuun puolelle.

Mieli tekis, mistä alkais

Mieli tekisi tehdä vaikka mitä. Olen selaillut kansalaisopiston sivuja - alkaa monta mielenkiintoista kurssia.
Viikolla vierailin täällä, Pyhän kolminaisuuden tsasounassa. Pienen rukoushuoneen vaatimaton kauneus oli upeaa: hirsiset seinät, upeita ikoneja ja lämmin tunnelma. Siellä oli myös kaksi käspaikkaa, jotka houkuttelevat tekemään etupistokirjontaa. Yhden liinanhan olen tehnyt, minulla on muutama malli varastossa mm. Karjalan kukko, joka ei ole liinan malli vaan voisi olla esim. seinällä. Kutsun työtäni liinaksi, koska olen luterilainen eikä minuntai perheeni perinteenseen liity käspaikan käyttöä.


Pöydällä on muutama lankakerä, jotka haluavat puikoille, laatikossa olisi ristipistoja - liina ja aloitetut joulukortit, silkkinauhakirjonnalla pitäisi tehdä synttäri- ym tauluja, kehyksiä on valmiina.
Lähes päivittäin syntyy muutama idea minkä voisi toteuttaa.
Aikaakin voisi olla nyt kun mies opiskelee.
On vaan tämä aloittamisen vaikeus, yhden kun aloitaa, on kuin hylkäisi toiset arvottomampina.
että minä rakastan käsitöitä.

huh hellettä

Tästä piti kirjoittaa jo viikko sitten, mutta reipas meno töissä ja helle imaisikin minusta kaikki mehut ja pisti tilalle kolotusta ja jomotusta.
Mari arvuutteli heinäkuun alkupuolella toista nimeään - minun tuttavapiiriin kuuluu useampikin Mari Johanna ja sitä sitten veikkaamaan ja osuin oikeaan. Minä en yleensä voita arpajaisissa, mutta tänä kesänä on kaikki toisin ja tuli jo toinen voitto.


Tämä kaikki oli postilaatikossa viime tiistaina: kaunis bambuinen tiskiluuttu, suklaata (on vielä syömättä) ja mietelause kirja sekä kiva kortti. Kiitos Mari!

Neulottukin on, puikoilla on pikku-Elinan sukat äidin antamasta silkkivillasta. Purettu myös, nyt menossa toinen aloitus.

Yksi meemi on taas kiertänyt maailmaa:
1. Pehmeintä maailmassa -kesäinen järvivesi heinäkuisena iltana auringonlaskun aikaan.
2. Liian makeaa - kääretorttu, kotitekoinen
3. Mieluisin ääni - linnunlaulu hämärtyvänä alkukesän iltana (lehtokerttu, satakieli,
laulurastas)
4. Järkyttävin haju -humalaisen oksennus
5. Himottavan hyvää - kuivat lakut
6. Tuoksuu hyvälle - vastapestyt hiukset
7. Oudoin hajumieltymykseni - suon hajut.
8. Lapsuuden hajumuisto - mummon leipoma leipä ja pulla.
9. Kutittaa - villa ja muut eläinkarvalangat
10. Riipii korvia - vesiskootteri
11. Etova maku - keitetty maito, imelä
12. Pelottava ääni - tappelun äänet
13. Kylmää vai kuumaa - kylmää, mieluiten viileää ei jääkylmää.
14. Iljettää koskea - Kylmennyt vainaja. (joskus on vaan pakko)
15. Tuntuu hyvältä kädessä - Ruusupuiset puikot ja silkkilanka.

Heinäkuun helteet

Ensimmäinen lomapäivä takanapäin.
Tulin mökkireissulta kotiin ja hammaslääkäriin. Lohenneeseen takahampaaseen aloitettiin juurihoito. Olin tunnin selälläni hammaslääkärin tuolissa, koska puudutus oli huolella tehty ei olo muuten paha, mitä nyt suun kuivuminen vaivasi. Sitten puudutuksen poistuttua tarvittiin särkylääkettä aivan kuten lääkärini ennusti.
Minä en ota ihan helpolla mitään ylimääräisiä lääkkeitä, mutta lääkäri selitti miksi nyt pitää ottaa. Onneksi on vain särkylääke, ei antibiootti.
Hain työpaikalta työvaatteita pesuun ja ilmoitin olevani valmis töihin: säännöllinen työaika (lomalla ei tunneta 8 tunnin työaikaa) toimenkuvassa selvästi rajatut tehtävät (lomalla oltava kokki, kirvesmies ja 100 muuta virkaa lisäksi) ja esimiehen tuki (mieheni ei ole esimiesainesta ja anoppi jahkaa asioita ees-ja-taas, minun pitäisi päättää...) kyllä töissä on helpompaa ja taitaisi olla lämpimämpääkin.
Eilen kunnostettiin valurautapata ja laitettiin ruokaa avotulella ulkona: minulla oli pitkähihainen pusero, collegetakki ja vuorillinen kesätakki ja silti piti etsiä tuulensuojaa. Tuuli oli niin voimakas etten uskaltanut jättää avotulta hetkeksikään silmistäni, mutta kaikki sujui hyvin ja sammutimme tulen huolella.
Neule cottonviscosesta edistyy ja ei edisty. Kokeilin yhtä pitsimallia, ei hyvä, purin, kokeilen nyt toista, mutta puran senkin ja kokeilen samaa mallia, mutta muutan yhden kohdan. Valmistuu joskus- vaikka nyt olisi taas ollut tarpeen onhan tulossa jonkinlainen kesäpipo.

Viikonlopulta ei ole kuvia, mutta piristetäänpä tätä mummoni lempikukilla: hänen ovat alunperin istuttamat. Myyrät kuljettivat näitä pitkin pihaa 70-luvun lopulla. Lopulta kaivoimme äidin kanssa mukuloita tikkerperipensaasta, metsärauniolta ja syreenipuskasta muun muassa ja laitoimme penkkiin takaisin. Viime talvena myyrät söivät osan, mutta vielä oli jäänyt kukkimaankin. Keisarinkruunu, vanha (70-v)maatiaislajike.

P.S. nyt lähden lomailemaan netittömään maailmaan (miehellä on mokkula, mutta konetta käytetään vain hänen opiskelujuttuihin - akut eivät riitä minun blogiseikkailuihin) joten toivottelen kaikille leppoisaa heinäkuuta, ei palelluta eikä saada auringonpistostakaan, mutta ladataan akkuja pimeää ja kylmää talvea varten. Ollaan ulkona ja tankataan d-vitamiinivarastot täyteen.

Kevät keikkuen tulevi

,
,

"Kaunis" päivä tänään. Heräsin aamulla hieman ennen seitsemää, hain ja luin lehden ja pitkästyin telkkarin ääressä. Menin uudestaan peiton alle katsomaan muutamia unia ja kun seuraavan kerran heräsin oli maa valkoinen. Onhan tässä sateessa olut pieniä taukoja, mutta runsaasti on satanut.
Tenneseen jämät hyppäsivät ihan ilman aikojaan puikoille, tulossa tiskirätti. Kuva sitten kun valmistuu.

Sunnuntai-illan kuulumisia

Päivä meni kellonsiirron, ruuanlaiton suunnittelun ja jalkapallon (oho!) katselussa ja kudoinhan minä hieman. Baskerinalku on nyt tämännäköinen.

Kudon ilman ohjetta, lasken silmukoita, että tulee tarpeeksi lisäyssilmukoita. Yritin ensin kaksinkertaisella langalla, mutta tulos olisi ollut superpakkasia varten, eikä näihin päiviin. Vaihdoin sitten puikot ohuempiin, langan yksinkertaiseksi. Kudon molempia lankoja vuorotellen nurjia ja oikeita silmukoita vaihdellen. Lopputulos on enempi täysi ympyrä kuin tuossa näkyy, en kuitenkaan halua täyttä lautasta vaan vähän suppeamman, eli pyöreämmän päälaen.

Illan parasta antia oli kuitenkin tämä. Nuorten omin voimin toteuttama musikaali. Kirkko oli melkolailla täynnä.

Ja ihanaa oli huomata myös parantunut kuntoni, pystyn kävelemään paljon nopeammin kuin viime kuun lopussa eikä välillä tarvitse pysähtyä ottamaan astmalääkettä eikä hiljentää vauhtia ennestäänkin hiljaisesta vauhdista. Kumpa astma nyt pysyisi kurissa edes jonkin aikaa.

Nyt kudin käteen ja seuraamaan vaalituloksia, oma ehdokkaani meni valtuustoon ja onneksi myös kakkossijalla ollut meni läpi, vaikka en molempia voinutkaan äänestää.