Miltä se pelko tuntuu.
Olen tehnyt tuttavuutta pelon kanssa viime päivinä useamman kerran. Alkuviikosta oli tilanne, joka muutti työkuvioitani sen iltapäivän osalta ja sai pelon tuntumaan kovana kylmänä, joka kulki ylös ja alas varpaista päälakeen. Perjantaina pelkäsin samaa juttua samoin tuntein. En pelännyt omaa vaarassa olemistani, itsestäni minulla ei ollut huolta - huoli oli toisista ihmisistä. Tänäänkin vaara oli varsin lähellä ja olisi pahimmillaan voinut johtaa paljoon pahaan. En kerro näistä tapahtumista tarkemmin, koska en halua, että täältä löytyy yksityiskohtaista juttua kummastakaan asiasta. Riittävästi tietoa näistä tapahtumista löytyy eri lehtien nettisivuilta.
Pelko tuntuu vaikka vaara on ohi - toivottavasti lopullisesti.
Eilinen pieni hetki mökillä tuntui hyvältä. Satoi räntää, järvi oli tyhjä, halkojen pieniminen liiterissä niin tuttua ja turvallista työtä mitä ei täällä keskuslämmityskodissa tehdä. Sielu lepäsi.
Baskerista tuli susj - PURKUUN, siinä hommassa sitä saa toteuttaa itseään kun ottaa puikon pois ja vetää langasta. Baskeri oli liian iso ja painava, valui niskaan. Pitänee pienentää rutkasti... Kuvaa moisesta mörvelöstä ei ole.
Nyt on käytävä reippaasti opiskelutehtävien kimppuun, niitä on PALJON.
Hyvää turvallista ja rauhallista viikkoa meille kaikille.
1 kommentti:
Voi kun kiva juttu olisi neuletapaaminen, olen siis kiinnostunut! Missä ja milloin, onko meitä muitakin???
Lähetä kommentti