Murteella

Törmäsin tähän murremeemiin äipän touhuissa. Tässäpä minun versioni.

Korvaa omalla tavallasi sanoa sanat niin kuin se sinulle sopii suuhun parhaiten.

1. Äitini punainen mekko mahtuu myös minulle.

- Äetinj punane mekko mahtuu minullekkii.

2.Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedon opettaja antoi ?

- Tarviitko jeleppuuta siinä kirjotustehtävässä, minkä se muantiijon opettaja anto?

3.Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.

- Pitäskö sitä mukamas tehäkkii nii ku sinä oot sen arssinoena.

4.Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin klo 17.45.

- Minun mummoenj sano hakevasa meijät varttia vaelle kuus.

5. Matkustin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.

- No ku juna jätti niin pitikii männä sinne piäkaapunkii rynttämyllyllä.

6.Oletko nähnyt missään veljeni matkapuhelinta ?

- Et sitte ou nähnä missää poekapennu mäläkätintä?

7. Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes & Mauritzissa ?

- Mänitkö ostamaa sen hamee, mikä nähtii viime viikolla siellä hooämmän kaopassa

8.Olethan sinä jo kysynyt eiliset kotitehtävät ystävältäsi ?

- Et sitte ou tentanna niitä öylösenpäevän kottehtäviä ystävältäs ?

9.Minun on nälkä, voitaisiinko me mennä syömään ulos ?

- Nyt iski huiko, mäntäskös vahvistammaa henkvakkuutusta ulos.

10. Muista olla varovainen ja pidä matkapuhelin lähettyvilläsi.

- Out sitte turhia hötkyilemätä ja piät tuon mäläkättime kourassas.

Tämä murremeemi on kiertänyt lähestulkoon kaikkien blogeissa, mutta savolaisversioon en ole vielä törmännyt. Näin siis minun suussani nämä taipuisivat.

Neulomalla, aarre ullakolta

Äiti käski minun tutkia ullakolla olevan kaapin sisus, onko poisheitettävää ja onko talletettavaa. Meidän ullakko ei sisällä mitään valtavia aarteita, talo on valmistunut 1969 ja ullakko on ollut lähinnä varastona missä on säilytetty ylimääräisiä vuodevaatteita, äidin kutomalankoja ja vaatteita. Ullakolla on myös kuivattu pyykit talvella. Eikä se ole kuin kapea tila yläkerran huoneiden vieressä katonlappeen alla. Ullakko on myös suursiivottu ainakin kerran viidessä vuodessa ja pienempi siivous on tehty joka kevät.

Lehtipinossa oli vanha vihko, huolellisesti paperilla päällystetty, alunperin sininen ruutuvihko.



Vihko on ollut äitini ystävän Taimin. Taimi oli ahkera ja taitava käsityöntekijä, nimenomaan neuloja. Taimi oli syntynyt helsingissä 1906, mutta asui Savossa äitini naapurissa sodan jälkeen useita vuosia. Ammatiltaan hän oli kirjansitoja, mutta eipä pienestä maatalouspitäjästä noita töitä löytynyt. Taimi hankki toimeentulonsa luontaistaloudella, kasvatti perunat, juurekset ja marjat. Suolarahat hän hankki käsitöillä, pääasiassa neulomalla. Paikkakunnan miehet kävivät metsätöissä ja tarvitsivat lämpimiä villapaitoja ja myös -housuja. Siihen aikaan talvet olivat pakkastalvia ja metsätyöt tehtiin pokasahalla ja puutavara ajettiin hevosella.
Taimi neuloi myös paikkakunnan naisille, kaikilla naisilla ei aika riittänyt neulomiseen, sillä karjanhoito, ruuanlaitto, leipominen ja monet muut taloustyöt veivät ajan niin että käsitöitä ei ehtinyt paljon tehdä. Isot vaatteet oli silloin teetettävä ammattineulojilla.

Vihko on vuodelta 1953, se selviää kannesta. Siihen on koottu neulemalleja Neoviuksen neule-ja käsityöt lehdestä sekä Omin käsin ja Uusi nainen lehdistä.

Alkupuoli vihkosta on lehdistä leikattuja ohjeita. Joko koko ohje on liimattu vihkoon tai sitten
kuva mielenkiintoisesta mallista ja itse ohje sitten kirjoitettu käsin.



Muutamista malleista ei ole kuvaa, kommentti keneltä malli on saatu ja ohje on kirjoitettu käsin käsialalla, jota ei enää osaa kuin muutamat vanhemmat ihmiset. Me konekirjoittamisen ajan ihmiset olemme ilmeisesti menettäneet kauniin käsialan. Nämä ohjeet on kirjoitettu pullomusteella ja näkee missä kynää on kasteltu. Muste on muutaman kirjaimen kohdalla vahvempaa. Muste on ollut erittäin laadukasta, se on edelleen erittäin lukukelpoista. ( Paljon nuoremmat 70-luvulla kuivamusteella kirjoittamani tekstit ovat muuttuneet joko sinisestä punaisiksi tai muuten lähes lukukelvottomaksi sotkuksi.)
Muutama ohje on kirjoitettu kosmoskynällä.


Aion tehdä parista mallista ainakin mallitilkun ja kopioida ohjeen omaan käyttööni.
Jos veljeni haluaa vihkon itselleen ( hän oli Taimin sydänystävä) hän saa sen kesällä. Muussa tapauksessa tarjoan sitä joko Suomen käsityön museoon tai sitten tänne.

Helatorstaina

Helatorstaina olimme mökillä pistäytymässä.
Tähän maisemaan ei kyllästy.


Vene on vielä talvilevolla.


Mustikka kukkii.


Sunnuntaina satoi isoja rakeita ja ukkosti.


Tämä vieras oli tulossa luoksemme, mutta uupui ulkorappuselle.

Taisi olla päiväunilla, koska on yöperhonen. En ole ennen nähnyt syreenikiitäjää, mutta reviiri laajenee pohjoiseen päin koko ajan. Tämä kaunotar oli Varkaudessa.
Ensi kerralla käsityöjuttuja - toivottavasti.

Erilainen käsityö

Vapun aikaan nopeasti sulavat lumet saivat pienen tulvan aikaiseksi. Tämä kaunis koivikko oli uhattuna, koska tien alla oleva putki oli vielä jäässä. Koivikossa vasemmalla on lapsuuteni leikkipaikka.

Tilanteen helpottamiseksi

rakensin puron.

Elonmerkkejä

Kävin sitten korjauttamassa nokan kuntoon. Kolmen päivän keikka. Maanantain neuloin, kävin verikokeessa, neuloin, kävin lääkärin juttusilla ja neuloin. Mieli teki neuloa vielä yölläkin kun valvoin. Sänky ja selkä, ei yhteensopiva pari. Tiistain olin unessa ja ompelin prinsessavaatteita ja kukkamekkoja. Keskiviikkona kotiuduin. Luutturätti ei tullut ihan valmiiksi. Kuvia joskus.

helvettiin koko huominen

http://www.sfyry.info/Lapsettomien_lauantain_tiedote.pdf