Syyspäiväntasaus

Täällä olisi paikka vapaana niin siivouskeijulle kuin ompelukeijullekin, tervetuloa vaan!
Uudet langat eivät ole tulleet vielä, puikot ovat valmiina työn touhuun. Minua neulotuttaa.
En viitsi aloittaa mitään vanhoista langoista että ei kasvaisi tuo keskeneräisten kasa vuoreksi.
Ostin uuden kamerankin, kun törmäsin hyvään tarjoukseen, siitä sitten kun paketti saapuu vissiin ensi viikolla.
Nyt pitää viedä pyykit kuivaushuoneeseen. Ja kait sitä pitää itse "ruveta raivoomaan" että mahtuu asumaan täällä.

Sunnuntaina päättyy kulunut viikko ja voi aloittaa uuden

Korjailin linkityksiä.

Kamera hajosi. Yritin kuvata viikko sitten mökillä kaunista sateenkaarta ja vähän muutakin, mutta eipä siitä tullut mitään. Uusi on hankinnassa, muuta ilman mitään kiirettä.

Kulunut viikko oli lyhyt ja lopulta myös mielettömän pitkä. Olisin tarvinnut useamman keskiviikko-päivän, jälkikäteen ajateltuna ilman iltapuolta, mutta kuitenkin.
Tänä syksynä on tapahtunut useampia ikäviä, surullisiakin tapahtumia, jotka muuttavat elämää käsittämättömästi, peruuttamattomasti ja vaatien hurjasti voimia niin ystäviltäni ja läheisiltäni, joiden kohdalle tapahtumat ovat osuneet; kuin meiltä muiltakin, kun vain osaisi olla tukena ja rinnalla kulkijana.

Tilasin vähän lankaa, eivät ole tulleet vielä, enkä saa niistä kuvaa, mutta jospa sitten myöhemmin. Haluan saada ne langat puikoille pian.




Kuva on vanhaa varastoa.
Sotaveteraanit haastavat kaikki kävelemään.
Sotaveteraanin ja -invalidin tyttärenä otan haasteen vastaan ja lähden ulos!
Haastan myös kaikki neulojat lenkille mukaan.

Neuletapaaminen

Vihdoin ja viimein olin liikkeellä ennen viittä käsityökeskuksen kohdalla ja poikkesin sisään sopimaan neuletapaamisesta. Tavataanpa niissä merkeissä tiistaina 29.9. klo 16.30 alkaen.
Hiplasin samalla reissulla teeteen uutta sukkalankaa, kauniita perusvärejä.
Tervetuloa mukaan kaikki entiset ja uudet asiasta kiinnostuneet.

Mihinkäs kaikki tähän sopivat kuvat onkaan piiloutuneet???

Tunnustus

Sain tämän Pirjo-Riitalta. Kiitos!



Ja etiäpäin tämän laitan tietysti Pirjo-Riitalle, uusille tuttavuuksilleni Helille ja Knealle, joilla on mielenkiintoiset blogit ja Karjalan sinnikkäälle sissille Amalialle.

Muuten en ole saanut mitään aikaiseksi, mitä nyt haaveillut puikkoihin tarttumisesta. Työ, tuo pakollinen aikavaras imaisi minusta minusta taas kerran kaiken energian. Mutta on siellä kivaakin. Tänään oli kyllä muutakin, olisi voinut olla todella vaikeaakin.

Muuten, tuo laskuri taitaa elää ihan omaa elämäänsä, riippumattomuutta.

Mieli tekis, mistä alkais

Mieli tekisi tehdä vaikka mitä. Olen selaillut kansalaisopiston sivuja - alkaa monta mielenkiintoista kurssia.
Viikolla vierailin täällä, Pyhän kolminaisuuden tsasounassa. Pienen rukoushuoneen vaatimaton kauneus oli upeaa: hirsiset seinät, upeita ikoneja ja lämmin tunnelma. Siellä oli myös kaksi käspaikkaa, jotka houkuttelevat tekemään etupistokirjontaa. Yhden liinanhan olen tehnyt, minulla on muutama malli varastossa mm. Karjalan kukko, joka ei ole liinan malli vaan voisi olla esim. seinällä. Kutsun työtäni liinaksi, koska olen luterilainen eikä minuntai perheeni perinteenseen liity käspaikan käyttöä.


Pöydällä on muutama lankakerä, jotka haluavat puikoille, laatikossa olisi ristipistoja - liina ja aloitetut joulukortit, silkkinauhakirjonnalla pitäisi tehdä synttäri- ym tauluja, kehyksiä on valmiina.
Lähes päivittäin syntyy muutama idea minkä voisi toteuttaa.
Aikaakin voisi olla nyt kun mies opiskelee.
On vaan tämä aloittamisen vaikeus, yhden kun aloitaa, on kuin hylkäisi toiset arvottomampina.
että minä rakastan käsitöitä.

Räjähdysvaara - varokaa

Ei käsitöistä.

Tulin tunti sitten kotiin. Käyn aina matkalla postilaatikolla ja otan postin. Sitä oli tällä kertaa kaksi lehteä ja kolme kirjettä. Kirjeissä oli tv - lupalasku ( suoraperinnässä) lehtilasku ( maksan itse) ja kirje pankista, ei vakipankistani vaan tuosta toisesta, missä minulla on sellainen pikkutili, muutamaa maksua varten avattu, mutta muuten käyttämättä. Tuo ruojan pankki ilmoitti nyt tilinylityksestä.
RAIVOSTUIN.
Koska kello oli 15.55 soitin pankkiin. Naisvirkailija, joka vastasi puheluuni oli erittäin ammattitaidoton asiakaspalvelija, alkoi jäkättää vastaan sen sijaan että olisi ottanut asiastani selvää ja selvittänyt mistä asiassa oli kyse. Tulin entistä vihaisemmaksi puhelun aikana kun asia ei alkanut selvitä.
Maanantaina en ehdi paikalliseen konttoriin, en ehkä koko viikolla, mutta asian pitää hoitua puhelimessa ja pankinjohtaja varautukoon soittooni huonosta asiakaspalvelusta.
Jos asia ei hoidu puhelimella kerron julkistavani pankin nimen netissä - siis täällä.

Huh, johan helpotti, kun tänne purin.

Montako päivää

on jouluun...
äsh, eikun Tampereen messuihin.
Eilen ilmottauduin matkalle messuilemaan... jaksanko odottaa 13.11. saakka.
Vielä perjantai ja 13 päivä... hih!