Pihassa kukki runsain mitoin, tässä muutama makupala.
Juhannusruusu
Suviruusu on levinnyt pitkin metsää. Isäni istutti tämän ruusun metsän reunaan, koska tiedossa oli kuinka kova tämä on leviämään. Lähellä ei ole muita istutettuja kukkia. Meidän pihassa ei ole sen kummempaa suunnitelmaa, kuin veljeni vaatimus, että ruohonleikkuun on sujuttava helposti.
Kesän kauneimpia on kuitenkin tämä valkolehdokki, jonka löysin ihan pihapiirin läheltä. Tästä orkideasta minäkin pidän.
Tällä reissulla otin myös hoitaakseni äitini äidinisän haudan, kysessä on ainaishauta, käyttöoikeutta aina vuoteen 9999 saakka ja siihen voi haudata vain jo haudatun iso-isoisän suoraan alenevassa polvessa olevan jälkeläisen, ei puolisoa. Ilmoitin itseni yhteyshenkilöksi ja olen ilmoittanut myös käyttäväni tuota oikeutta aikanaan. Hyvä se on tietää missä luut lepäävät.
Maananaina kannatti käydä postilaatikolla, siellä oli "the kirja". Oikea sukantekijöiden bestseller.
Olen lukenut toisten vaikeuksista saada kirja, on tilattu läheltä ja kaukaa, minä tilasin kirjani ihan kotimaasta ja maksoin siitä alle 20 euroa.
Maanantai menikin kuvia katsellessa, ja pitihän sitä selata hieman tänä aamunakin ennen töihin lähtöä. Ongelmana on vain mistä ihanasta mallista aloittaisin.
Aivan kiireisenä työnä olisi kuitenkin tehtävä kissalelu Hulina-kissalle ja sukkia uusille sukulaisille ( pikkuserkkuni kaksosille).
Viimeinen viikko töissä menossa ennen lomaa. Kyllä tämän vielä jaksaa.
ps. mitä lahjaksi valmistuvalle maisterille ( miehen kummityttö) - koruista ei piittaa- vinkkejä otetaan vastaan isolla kiitoksella.
