tiistai 7. joulukuuta 2010

Kirje

tiistaina 7.12. täällä kotona

Rakas joulupukki

Älä tuo minulle kiroileva siili tai Viivi ja Wagner-pussilakanoita, sillä haluan nukkua rauhallisia ja rentouttavia unia enkä haistella sian pieruja ja kuunnella kiroilua.
Älä tuo minulle puhelinta, muiikkisoitinta tai taulutelkkaria sillä haluan viettää iltani päivän meluista rauhoittuen.
Älä tuo minulle lenkkareita, juoksupukua tai hiihtimiä sillä lihakseni kaipaavat lepoa ja rentoutumista.

Älä tuo minulle kattiloita taikka paistinpannua sillä en minä jaksa kokata ja ei mahdu kaappeihinkaan.

Jos jotakin tuot niin tarpeen olisivat: aika , uudet ranteet ja jännetupet, vähän lisämuistia (ihan korvien väliin).
Intoa tehdä keskeneräiset käsityöt valmiiksi, kiireettömyyttä ja tarpeeseen tulisi myös lisäuni näin talvisaikaan ( kesäyöt on ihania ja silloin voi hyvin valvoakin).

Koko vuoden olen ollut kiltti, monesti aivan liikaakin. Olen tehnyt velvollisuuteni, tuntenut syyllisyyttä, jos en ole ehtinyt tekemään kaikkea itse itselleni tehtäväkseni määräämää ja velvoittamaani.

terveisin Kiki

Lähteet: citymarketin, anttilan ym joulukuvastot ja lukuisat muut mainokset, mitä laatikkooni on viime viikkoina kannettu.

2 kommenttia:

intsu kirjoitti...

Tää sinun kirjeesi joulupukille on niin hyvä ja osuva. Voi kuinka minäkin inhoan kiroilevaa siiltä. Kauhee olisi nukkua sellaisissa lakanoissa. Illallahan kuuluu ristiä kätensä ja kiittää päivästä ja pyytää siunausta huomiselle. Voisipa joulupukki tosiaan tuoda muutakin kuin iänikuista tavaraa,jota meillä kaikilla on kaapit täynnänsä. Kaikkee sitä mikä on tärkeintä,niin ei ole joulupukilta saatavissa,eikä rahallakaan, joskin sitäkin tarvitaan ja saahan sillä parempaa terveyttäkin tiettyyn rajaan asti,jos voi mennä yksityisille lääkäreille.Niin ja hotajia palkattua lisää ja kaikenlaista. Mutta minäkin toivoisin terveyttä,unenlahjoja ja Joulurauhaa ihan maailman laajuisestikin.

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Minäkin voisin allekirjoittaa tuon kirjeen. ;oD